Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarviot

Abstract

Kestävä energia- ja ilmastopolitiikka ja uusiutuvien rooli Suomessa (KEIJU) -hankkeen tavoitteena oli tarkastella laaja-alaisesti energia- ja ilmastopolitiikan kokonaisuutta. Hankkeessa tehtiin kokonaisvaltainen selvitys Suomen mahdollisuuksista saavuttaa kustannustehokkaasti ja johdonmukaisesti hallitusohjelman ja Euroopan Unionin asettamat energia- ja ilmastotavoitteet. Hanke toteutettiin yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Luonnonvarakeskuksen (Luke), Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ja Helsingin yliopiston (HY) kanssa. Kokonaisuudesta vastasi VTT.

Tässä raportissa esitetään Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) vaikutusarviot, joita on tarkennettu ja laajennettu taakanjakosektorin toimien osalta VNK raportissa 21/2017 aiemmin julkaistusta Energia- ja ilmastostrategian vaikutusten arvioinnista. Energiajärjestelmän mallitarkastelujen (TIMES) mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen teknistaloudellinen kokonaispotentiaali vuonna 2030 olisi perusuraan (WEM-skenaarioon) verrattuna 5,1–6,8 Mt CO2 ekv. Suurimmat päästövähennyspotentiaalit ovat liikenteessä, mutta toisaalta liikenteen päästöjen vähentämiseen sekä siitä aiheutuviin kustannuksiin ja ympäristövaikutuksiin liittyvät myös merkittävimmät epävarmuudet. Lisäpäästövähennyksiä on mahdollista saavuttaa erityisesti vähentämällä mineraaliöljyn käyttöä rakennusten lämmityksessä ja työkoneiden polttoainekäytössä. Biopolttoaineiden käytön lisäys sekoitevelvoitteiden avulla liikenteessä, rakennusten lämmityksessä ja työkoneissa on merkittävin yksittäinen toimi. Kokonaisuudessaan KAISU:n toimilla on kansantaloudellisten vaikutusten arvioinnin tulosten perusteella hyvin vähäinen vaikutus kansantuotteen kasvuun. Yhdessä muiden politiikkatoimien kanssa KAISU:n toimet vaikuttavat ympäristöön, ihmisten terveyteen ja elinoloihin monin eri tavoin. Vaikutusten suuruus riippuu monista tekijöistä, minkä vuoksi vaikutusten ennakointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Vaikutusten seuranta on siten tärkeää tavoitteiden saavuttamisen ja seurausten todentamiseksi.

Målet för forskningsprojektet ”Hållbar energi- och klimatpolitik samt den förnybara energins roll i Finland” (KEIJU) var en analys av den nationella energi- och klimatpolitiken. Projektet gjorde en övergripande bedömning av möjligheterna för Finland att kostnadseffektivt och konsekvent möta energi- och klimatmålen som fastställts av EU och regeringsprogrammet. Projektet genomfördes i samarbete mellan Teknologiska forskningscentralen VTT Ab, Finlands miljöcentral (SYKE), Naturresursinstitutet (Luke), Institutet för hälsa och välfärd (THL) och Helsingfors universitet. VTT ledde projektet.

Konsekvensanalysen av den klimatpolitiska planen på medellång sikt (KAISU) bygger på den rapport forskningsprojektet KEIJU gjorde av den nationella energi- och klimatstrategin. Bedöminingen av åtgärderna inom de sektorer som omfattades EU:s ansvarsfördelning har preciserats och utvidgats. De åtgärderna har specificerats och breddats jämfört med de som presenteras i VNK rapporten 21/2017. Utgående från energisystemmodellen (TIMES) resultat är en realistisk totalpotential för utsläppsminskningen 5.1-6,8 miljoner ton CO2-ekv år 2030 jämfört med baslinjen (WEM scenario). De största utsläppsreduktionspotentialerna har identifierats inom trafiken, men kostnaderna och utsläppminskningen inom trafiksektorn är osäkra. Ytterligare utsläppsminskningar kan uppnås speciellt genom att minska användningen av mineralolja för uppvärmning av byggnader och som bränsle i arbetsmaskiner. En ökad andel av biobränsle i trafik, uppvärmning och arbetsmaskiner är den mest betydande enskilda åtgärden. Enligt den samhällsekonomiska bedömning som gjorts påverkar KAISU minimalt på bruttonationalproduktens tillväxt. I kombination med andra politiska åtgärder, påverkar åtgärderna i KAISU miljön, människors hälsa och levnadsförhållanden på många sätt. Konsekvenserna påverkas av många olika faktorer, vilket gör bedömningarna osäkra. En uppföljning av effekterna är därför viktigt för att verifiera måluppfyllnaden och konsekvenserna.

The aim of the research project ’Sustainable Energy and Climate Policy and the Role of Renewables in Finland (KEIJU)’ was to analyse the Finnish energy and climate policy framework from a broad perspective. The project made an assessment of the opportunities of Finland to cost-efficiently and consistently meet the energy and climate targets set by the Governmental Programme and by the European Union. The project was conducted in co-operation between VTT Technical Research Centre of Finland Ltd, Finnish Environment Institute, Natural Resources Institute Finland, National Institute for Health and Welfare, and the University of Helsinki. VTT led the project.

The impact assessments of the medium-term climate change policy plan (KAISU) presented in this report are extensions of the KEIJU-project’s impact assessments of the National Energy and Climate Strategy in the VNK report 21/2017. The assessments of the measures of the non-ETS sector under the effort sharing regulation have been updated and extended. According to the results of the energy system model TIMES, a realistic overall emission reduction potential compared to baseline (WEM scenario) sums up to 5.1–6.8 Mt CO2-eq. in year 2030. The largest potentials are identified in transportation, but there are also substantial uncertainty regarding these emission reductions and associated costs. Additional emission reductions are achievable especially through decreasing the use of mineral oil in heating of buildings and in fuel use of work machines. An increased share of biofuels in transport, heating and machinery is the most significant individual measure. In total, the measures of KAISU have only a minimal impact on the growth of gross domestic product. In combination with other policy measures, the measures of KAISU affect environment, people’s health and living conditions in many ways. The level of impacts depends on many factors, making the anticipation of impacts uncertain. Careful monitoring is therefore needed to verify the reaching of targets and other impacts.