Metsätuhot vuonna 2016

Valtakunnan metsien 12. inventoinnin tulosten mukaan metsikön laatua alentavien tuhojen osuus oli 1,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2015. Tunnistetuista, metsikön laatua alentavista tuhoista olivat vuonna 2016 lisääntyneet selvimmin kuusensuopursuruoste- ja hirvituhot, kun taas lumi-, tervasroso- ja männynversoruostetuhot olivat vähentyneet. Tyvitervastautia havaittiin ensi kertaa myös turvemaiden männiköissä. Vaikuttaa siltä, että tyvi-tervastautia voi esiintyä sekä ohut- että paksuturpeisilla turvekankailla. Tervasrososienten väli-isäntäkasveista saatiin uutta tietoa tartutuskokeissa sekä kartoittamalla itiöpesäkkeiden esiintymistä noin 200:lla kasvilajilla. Mustakorotaudista tuli uusia ilmoituksia, erityisesti peltomaalle istutetuista kuusentaimikoista keskisestä Suomesta. Etelänversosurman esiintymistä kartoitettiin eri puolilta Suomea. Sientä löytyi männyn kävyistä ainoastaan neljältä paikkakunnalta eteläisestä Suomesta. Sienen ei ole meillä vielä todettu aiheuttaneen tuhoja, mutta Ruotsissa yksi männikkö on jouduttu hakkaamaan kokonaan taudin vuoksi. Luonnonvarakeskukseen saatiin useita yhteydenottoja harsuuntuvista metsälehmuksista eteläisessä Suomessa. Aiheuttajaksi varmistui Apiognomonia errabunda -sieni. Punavyökariste on entisestään yleistynyt, ja vuonna 2016 sitä tavattiin ainakin Kainuussa, Suo-menselän alueella sekä Itä-Suomessa sekä eteläisessä ja Itä-Lapissa. Kirjanpainajakannan epidemiaraja ylittyi joka viidennessä seurantapaikassa kesällä 2016. Kirjan-painajakannat olivat korkealla erityisesti Kaakkois-Suomessa ja Pirkanmaan eteläosassa sekä paikoin Varsinais-Suomessa. Tähtikudospistiäinen jatkaa tuhojaan Yyterin alueella. Ennusteen mukaan ensi kesänä (2017) ei ole odotettavissa erityisen runsasta parveilua ja tuhoalue laajenee hitaasti. Ruskomäntypistiäistuhoja ilmoitettiin tavanomaista vähemmän. Myyräkannat olivat alhaiset tai romahtamassa Pohjois-Suomessa, alhaiset, mutta runsastuvat läntisessä Suomessa ja runsaat etelässä ja idässä.