Biohajoavia katteita vihannesten rikkakasvintorjuntaan

Abstract

Luomupuutarhatuotannon keskeisimmät viljelytekniset ongelmat koskevat kasvinsuojelua, ravinnehuoltoa sekä luomutuotantoon sopivia lajeja ja lajikkeita. Merkittävä kasvinsuojeluhaaste luomussa ovat rikkakasvit. Rikkakasvien torjuntaan tarvitaan integroidun torjunnan (IPM) keinoja, joista katteiden käyttö on tehokas vaihtoehto vihannesten riviviljelyssä.

Rikkakasvien torjuntaan perinteisesti käytetyt muovikatteet aiheuttavat ympäristöongelmia. Uuden kehitetyn innovaation, biohajoavan paperipohjaisen katteen soveltuvuutta luomutuotantoon, tehoa rikkakasvien torjunnassa sekä vaikutuksia mansikan ja eri vihannesten kasvuun on testattu koekentillä ja käytännön tiloilla vuosina 2011˗2016. Biohajoavia katteita vertailevissa kenttäkokeissa on ollut mukana markkinoilla olevia tärkkelyspohjaisia tuotteita, tuotekehitysversioita paperikatteista ja verranteina kattamaton penkki ja musta muovi.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja nyttemmin Luonnonvarakeskuksen (Luke) osallistuminen biohajoavien katteiden tuotekehitykseen on perustunut laajempaan tavoitteeseen hyödyntää pyrolyysitekniikalla tuotettuja tisleitä erilaisiin kasvinsuojelutarkoituksiin, tässä tapauksessa paperipohjaisiin katemateriaaleihin. Tisleiden avulla pystytään säätelemään paperin hajoamisnopeutta. Yhteistyö suomalaisten paperinvalmistajien kanssa on jatkunut monta vuotta, mutta läpimurto markkinoilla on vielä saavuttamatta. Tuotekehitys on ensisijaisesti yritysten vastuulla.

Luomupuutarha-hankkeen (MMM/Makera, 2013˗2016) kenttä- ja havaintokokeissa on saatu vaihtelevia kokemuksia paperipohjaisten biohajoavien katteiden soveltuvuudesta. Haasteet paperin käytössä ovat liittyneet sekä katteen kestävyyteen levitysvaiheessa että kestoon kasvukauden edetessä. Tärkkelyspohjaiset katteet ovat olleet levityskestävyydeltään lähes muovin luokkaa. Näiden katteiden valikoimissa on paksuudeltaan ja kestävyydeltään erilaisia tuotteita käyttökohteen mukaan.

Yksivuotiset käyttökohteet (vihannekset) näyttävät lupaavilta, mutta monivuotisten kasvien, esim. mansikka, viljelyyn varsinkin paperipohjaisten katteiden kehittely on haastavaa. Parhaiten biohajoavat katteet soveltuvat vihanneksille, joilla on nopea alkukasvu ja hyvä peittävyys, kuten taimina istutettavat salaatti ja keräkaali. Katteiden kestoa voi turvata myös kateharsoilla tai hyönteisverkoilla, jotka vähentävät merkittävästi tuulirepeymiä.

Katteiden käyttö ei palvele pelkästään luomutuotannon rikkakasvintorjunnan tarpeita. Myös tavanomaisessa vihannnesviljelyssä rikkakasvien kemiallisen torjunnan vaihtoehdot niukentuvat koko ajan ja tarve IPM-ratkaisuille on ilmeinen. Biohajoavat katteet on hinnoiteltu varsin kilpailukykyisiksi muoviin verrattuna. Paperikatteiden tuloa markkinoille vielä odotellaan.