Vihreän talouden hajautetun, kestävän ja kilpailukykyisen toimintamallin määrittely ja pilotointi : Kokeilualustana Agrokeskus-toimintamalli

Abstract

Vihreä talous perustuu tehokkaaseen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiseen luonnonvarojen ja energian käyttöön (United Nations 2012). Tämän hankkeen tavoitteena oli luoda kylätason hajautettu, kestävä ja kilpailukykyinen toimintamalli vihreään talouteen siirtymiselle, joka perustuu verkostoajatteluun ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Hankkeessa toteutettiin positiivisen kierteen ohjelmaa, jonka avulla käynnistettiin paikallisia, kylätason biotalouden pilottihankkeita ja kehittämisprosesseja. Hankkeen lähtökohtana oli löytää paikallisten asukkaiden näkemys kestävän kehittämisen suunnasta ja keinoista sekä paikallisen resurssipohjan (luonnonvara ja ihmiset) hyödyntäminen. Keskeiseksi kehittämisen toimenpiteeksi tunnistettiin kylän oman, uusiutuvan energiantuotannon lisääminen. Kylätapaamisien jälkeen kartoitettiin kylien uusiutuvat luonnonvararesurssit, energiataseet, ihmisresurssit (eli halukkaat toimijat ja osaaminen) sekä laskettiin kylien pääomapako, joka syntyy tuontienergian myötä. Lisäksi hankkeessa luotiin kestävyyteen perustuvat arviointikriteerit (indikaattorit) mallin toteutukselle. Hankkeen alussa järjestetyissä kylätapaamisissa luotiin kylien vihreän talouden visio vuoteen 2020 asti sekä selvitettiin kyläläisten näkemys alueen nykytilasta, haasteista ja keinoista vision saavuttamiseksi.

Kylätasolla tutkimuksen tulokset hyödynsivät paikallisia asukkaita monella tapaa. Ensinnäkin kyläläiset havahtuivat huomaamaan pääomapaon, joka valuu ulos alueelta fossiilisten polttoaineiden muodossa. Laskelmien mukaan liki 50 % käytettävissä olevista rahoista menee fossiilisen energian ostoon. Toiseksi he ymmärsivät oman alueensa valtavat luonnonvararesurssit sekä mahdollisuudet niiden hyödyntämiseen tavalla, joka mahdollistaa kylän elinvoimaisuuden lisäämisen ja hyödyttää koko kylää. Kyläläisten käsitys omista kyvyistä ja mahdollisuuksista lisääntyivät paikallisen energialaitossuunnitelmien ja niihin liittyvien liiketoimintamallien myötä. Hankkeen aikana havaittiinkin, että käsitys yhteisistä vaikutusmahdollisuuksista kylän kehittämisessä lisääntyi. Lisäksi huomattiin tarve lainsäädännön muutoksille, lupaprosessien keventämiselle sekä erityisesti investointeihin ja kokeiluihin tarvittavien maakunnallisten tukien merkitys.

Paikallisella kylätasolla kehitetyt vihreän talouden indikaattorit (ekosysteemipalveluiden kestävän käytön ja alueen yhteiskunnalliset indikaattorit) todentavat suuntaa kohti kylän visiota eli vihreän talouden kasvua. Indikaattorien tuomaa tietoa pystytään hyödyntämään jatkossa kylän kehitystoimenpiteiden aikana ja kylätason päätöksenteon tukena. Ekosysteemipalvelut (Millennium Ecosystem Assessment 2005, Saastamoinen ym. 2014) on uusi merkittävä yhteiskunnan ja luonnon kestävää vuorovaikutusta edistävä kokonaisvaltainen lähestymistapa. Jotta ekosysteemipalveluiden tuottamia palveluita ja niiden mahdollisuuksia pystyttäisiin kestävästi hyödyntämään osana vihreää taloutta, tarvitaan nykyistä enemmän systemaattisesti seurattua tietoa erityisesti säätely- ja tukipalveluista. Ne määrittävät ekosysteemipalvelujen dynamiikkaa ja palautumiskykyä, ja palvelujen dynamiikan systemaattinen tunnistaminen avaa tien niiden potentiaalin selvittämiseen.

Vihreän talouden toimintamalli ja sen uudet rakenteet (Agrohub), avoin data ja digitalisaation eteneminen luovat tulevaisuudessa pohjaa uudentyyppiseen indikaattorityöhön. Indikaattoreita suunniteltaessa ja valittaessa on oleellista löytää mittareita, joista on mahdollista jatkossa kerätä seurantatietoa. Hajautettuihin järjestelmiin kohdistuvien mittareiden tulee rakentaa tietoa hierarkkisesti yritys- ja paikalliselta tasolta alueelliselle tasolle ja edelleen kansalliselle tasolle. Paikallisen tason indikaattoreilta tulee edellyttää herkkyyttä epälineaaristen muutosten osoittamiseen ja mieluiten myös niiden ennustamiseen (vihreän talouden kasvun epälineaarisuus). Hajautetuissa järjestelmissä alueellisen tason tai jopa alueiden välisten verkostojen tulisi pystyä joko tasapainottamaan tai hyödyntämään paikallisen tason epälineaarisia muutoksia.

The green economy is based on the use of natural resources and energy-efficiency in accordance with the objectives of sustainable development (United Nations 2012). The aim of the project was to create a village-level, decentralized, sustainable and competitive approach to the green economy transition and to create evaluation criteria (indicators) for the implementation of the model’s sustainability. The model is based on network thinking and the sustainable use of natural resources. A future vision of the sustainable development of the village and means of achieving the vision based on the utilization of a local resource base (natural resources and people) formed the starting point of the project. The project was carried out by implementing “the positive cycle program”, which enabled the launch of local pilot projects and development processes based on the bioeconomy. In addition, indicators were created for model implementation. At the beginning of the project, village meetings were organized at which the village’s green economy vision for 2020 was created and the villagers' view of the current state of the village was explored alongside the related challenges and means of achieving the future vision. Development of the village’s own renewable energy production was identified as an important activity in the development process. After the village meetings, renewable natural resources were explored, energy balances were calculated, human resources (i.e. willing actors and know-how) were monitored and capital flight (e.g. the amount of capital flowing out of the village due to the purchase of fossil fuels) was calculated.

The results of the project will benefit the villagers in multiple ways. The villagers became aware of the issue of capital flight. According to calculations, almost 50% of available money is spent on purchasing fossil energy. In addition, they became aware of the immense natural resources on their own territory, as well as options for using such resources in a way that increases the vitality of and benefits the entire village. The villagers’ own capabilities, their awareness and the associated opportunities increased alongside the planning of the local power plant and the related business models. During the project, it was found that there was an increase in the common understanding of the potential impact of the village’s development. In addition, the project results revealed the need for changes in legislation and permit processes, as well as demand for particular investments and the importance of experimentation at regional level.

The local green economy indicators developed (sustainable use of ecosystem services and local social indicators) provided the village’s vision with a direction, towards green economic growth. Information based on the indicators can be used in village development activities and will support local decision-making. Ecosystem services (Millennium Ecosystem Assessment 2005, Saastamoinen ym. 2014) offer a significant new holistic approach to promoting sustainable interaction between society and nature. In order to use the services and opportunities provided by ecosystem services in a sustainable manner as part of the green economy, more systematic follow-up information is needed, particularly on the regulation of and support for ecosystem services, which determine the dynamics and resilience of such services. Systematic evaluation of the dynamics of ecosystem services will enable the determination of their potential.

The green economy approach and its new structures (Agrohub), open data and advancing digitization are forming the foundation of the new type of indicator work. When planning and selecting indicators, it is essential that we identify ones which enable follow-up data to be gathered using novel methods. Decentralized system indicators should be built data hierarchically, from corporate and local level to regional and national level. Local-level indicators will be required in order to demonstrate and preferably forecast the sensitivity of nonlinear changes (green economic growth is nonlinear). Within decentralized systems or networks, or at inter regional or even regional level, we need to be able to either balance or utilize non-linear changes at local level.