Puusta valmistettujen tuotteiden hiilivaraston muutoksen laskenta kasvihuonekaasuinventaariossa : Menetelmäkehitys Suomen kasvihuonekaasuinventaarioon
Hamberg, Leena; Henttonen, Helena M.; Tuomainen, Tarja (2016)
Hamberg, Leena
Henttonen, Helena M.
Tuomainen, Tarja
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
73/2016
Sivut
44 s.
Luonnonvarakeskus, Luke
2016
All rights reserved
Copyright: Luonnonvarakeskus (Luke)
Copyright: Luonnonvarakeskus (Luke)
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-340-6
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-340-6
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen päätavoite oli kehittää puutuotelaskentamenetelmä, jolla voidaan tuottaa estimaatit Suomen kasvihuonekaasujen inventaarioraportointiin. Laskentamenetelmän oli perustuttava ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan osapuolikokousten päätöksiin. Tässä tutkimuksessa puutuotteilla tarkoitetaan puusta valmistettuja puolivalmisteita, joita ovat sahatavara, puulevyt, paperi ja kartonki sekä muut puolivalmisteet, kuten hirret ja puhelinpylväät. Kioton pöytäkirjan laskennassa puutuotteiden alkuperän selvittäminen oli yksi tärkeimmistä tavoitteista. Alkuperällä tarkoitetaan tässä tapauksessa sitä, onko puutuotteisiin käytetty puu peräisin Kioton pöytäkirjan aktiviteeteistä (metsänhoito, metsitys, metsänhävitys) vai näiden kolmen luokan ulkopuolisilta alueilta. Tavoitteena oli arvioida hakkuupoistumat näissä luokissa vuodesta 1990 alkaen.
Tutkimuksessa tuotettiin erilaisilla laskentavaihtoehdoilla aikasarjat ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaisiin laskentoihin käyttäen tuotantoon perustuvaa laskentaa, jossa huomioidaan kotimaassa tuotetut ja vientiin menneet puutuotteet, jotka on valmistettu kotimaisesta puusta. Laskennan luotettavuutta saatiin parannettua kokoamalla vuosia 1900–1960 koskeva kansallinen aineisto sekä selvittämällä suomalaisille puutuotteille soveltuvat kansalliset hiilenmuuntokertoimet. Sahatavara, puulevyt ja puumassat (paperin ja kartongin hiilitaseiden arvioimiseksi) jaettiin laskennassa mielekkäisiin alaryhmiin, jotta puutuotteiden hiilitaseista saataisiin luotettavammat tulokset. Laskennassa käytettiin kullekin alaryhmälle sopivia hiilenmuuntokertoimia, ja kullekin puutuoteryhmälle omia kotimaisuusasteitaan.
Tutkimuksen tulokset antavat tietoa siitä, kuinka puutuotteet on tarkoituksenmukaisinta laskea Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa ottaen huomioon ilmastosopimuksen päätösten ja IPCC:n raportointiohjeiden asettamat vaatimukset.
Tutkimuksessa tuotettiin erilaisilla laskentavaihtoehdoilla aikasarjat ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaisiin laskentoihin käyttäen tuotantoon perustuvaa laskentaa, jossa huomioidaan kotimaassa tuotetut ja vientiin menneet puutuotteet, jotka on valmistettu kotimaisesta puusta. Laskennan luotettavuutta saatiin parannettua kokoamalla vuosia 1900–1960 koskeva kansallinen aineisto sekä selvittämällä suomalaisille puutuotteille soveltuvat kansalliset hiilenmuuntokertoimet. Sahatavara, puulevyt ja puumassat (paperin ja kartongin hiilitaseiden arvioimiseksi) jaettiin laskennassa mielekkäisiin alaryhmiin, jotta puutuotteiden hiilitaseista saataisiin luotettavammat tulokset. Laskennassa käytettiin kullekin alaryhmälle sopivia hiilenmuuntokertoimia, ja kullekin puutuoteryhmälle omia kotimaisuusasteitaan.
Tutkimuksen tulokset antavat tietoa siitä, kuinka puutuotteet on tarkoituksenmukaisinta laskea Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa ottaen huomioon ilmastosopimuksen päätösten ja IPCC:n raportointiohjeiden asettamat vaatimukset.
Collections
- Julkaisut [85621]