Nurmen korjuustrategiat
Kykkänen, Sanna; Hyrkäs, Maarit; Sairanen, Auvo; Virkajärvi, Perttu; Toivakka, Minna; Suomela, Raija; Isolahti, Mika (2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Kykkänen, Sanna
Hyrkäs, Maarit
Sairanen, Auvo
Virkajärvi, Perttu
Toivakka, Minna
Suomela, Raija
Isolahti, Mika
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
53/2016
Sivut
s. 69-123
Luonnonvarakeskus, Luke
2016
All rights reserved
Copyright: Luonnonvarakeskus (Luke)
Copyright: Luonnonvarakeskus (Luke)
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-298-0
Tiivistelmä
Kiristyvä kilpailu ja tuottajahintojen lasku maidon- ja lihantuotantosektorilla pakottavat tuotantokustannusten alentamiseen. Ilmaston lämpeneminen ja jalostuksen markkinoille tuomat uudet ja satoisat nurmilajikkeet mahdollistavat osaltaan rehuntuotannon tehostamisen. Säilörehun riittävä määrä ja riittävän korkea sulavuus ovat avaintekijöitä taloudellisesti kannattavaan ruokinnansuunnitteluun. Korjuuajan valinta on tärkein tekijä, jolla vaikutetaan nurmisadon sulavuuteen sekä optimoidaan määrän ja sulavuuden välistä suhdetta. KESTO-hankkeessa toteutettiin kolme nurmen korjuustrategioihin liittyvää koesarjaa korjuuaikojen optimointiin liittyvien kysymysten selvittämiseksi.
Ensimmäinen koesarja toteutettiin Maaningalla ja Sotkamossa. Tavoitteena oli verrata keskenään kahden ja kolmen niiton strategiaa käyttäen kolmea ominaisuuksiltaan erilaista timoteinurminataseosta, sekä tutkia viimeisen niiton myöhästyttämisen ja talveksi peltoon jäävän odelmanvaikutuksia. Molemmat hankeajan koevuodet olivat suotuisia kolmelle niitolle, ja se osoittautui kahden niiton strategiaa paremmaksi sekä sadon määrän että sulavuuden suhteen. Erot lajikeseosten välillä olivat odotetun suuntaisia, mutta yhdysvaikutus niittokertojen määrän ja lajikeseoksen välillä oli oletettua vähäisempi. Lajikevalinnoilla oli vaikutusta etenkin jälkisatojen suuruuteen sekä toisen sadon sulavuuteen. Odelman vaikutus seuraavan kesän ensimmäiseen satoon oli vain vähäinen.
Toinen osatutkimus toteutettiin Maaningalla puhtaissa timotei- ja nurminatakasvustoissa. Kokeessa tutkittiin toisen korjuun ajankohdan vaikutusta kokonaissatoon, kun ensimmäinen ja kolmas sato niitetään samaan aikaan. Lisäksi testattiin lannoituksen jakamisen vaikutuksia satoon. Typpi jaettiin satojen kesken eri tavoin ja lisäksi annettiin lehtilannoituksena rikkiä. Toisen korjuun myöhästyttäminen nosti selvästi kuiva-ainesatoa toisessa sadossa, mutta laski sitä kolmannessa, eivätkä erot olleet kovin suuria kokonaissadossa. Toisen korjuun myöhästyttäminen alensi selvästi timotein kokonaissadon sulavuutta, mutta nurminadalla vaikutus oli selvästi vähäisempi. Sekä kaliumin että fosforin taseet kokonaissadossa olivat negatiivisia. Typen taseet jäivät kokonaissadossa lähes aina positiivisiksi, mutta niittokohtaisesti tarkasteltuna kolmannen sadon typpitaseet olivat pääosin negatiivisia.
Kolmantena kokeena jatkettiin aiemmassa hankkeessa toteutettua korjuustrategiakoetta täydennyskylvökokeena. Täydennyskylvön aiheuttamat satovaikutukset olivat vaihtelevia, eikä sillä saatu sadonlisää koko koejakson tasolla tarkasteltuna. Kokeesta saatiin kuitenkin lisää havaintoja korjuustrategioiden välisistä eroista sääolosuhteiltaan erilaisina kesinä sekä vanhemmalla nurmella.
Sadon määrän ja sulavuuden optimoinnin lisäksi päämääränä on parantaa tilan taloutta. Hyvin sulavaa säilörehua tuottava strategia voi olla taloudellisessa mielessä erinomainen, vaikka ei satotasoltaan yltäisikään niin korkeaksi kuin on mahdollista. Lisäksi korjuustrategia on hyvä pyrkiä suunnittelemaan niin, että se on muokattavissa kesken kasvukauden, jos sääolosuhteet sitä edellyttävät.
Ensimmäinen koesarja toteutettiin Maaningalla ja Sotkamossa. Tavoitteena oli verrata keskenään kahden ja kolmen niiton strategiaa käyttäen kolmea ominaisuuksiltaan erilaista timoteinurminataseosta, sekä tutkia viimeisen niiton myöhästyttämisen ja talveksi peltoon jäävän odelmanvaikutuksia. Molemmat hankeajan koevuodet olivat suotuisia kolmelle niitolle, ja se osoittautui kahden niiton strategiaa paremmaksi sekä sadon määrän että sulavuuden suhteen. Erot lajikeseosten välillä olivat odotetun suuntaisia, mutta yhdysvaikutus niittokertojen määrän ja lajikeseoksen välillä oli oletettua vähäisempi. Lajikevalinnoilla oli vaikutusta etenkin jälkisatojen suuruuteen sekä toisen sadon sulavuuteen. Odelman vaikutus seuraavan kesän ensimmäiseen satoon oli vain vähäinen.
Toinen osatutkimus toteutettiin Maaningalla puhtaissa timotei- ja nurminatakasvustoissa. Kokeessa tutkittiin toisen korjuun ajankohdan vaikutusta kokonaissatoon, kun ensimmäinen ja kolmas sato niitetään samaan aikaan. Lisäksi testattiin lannoituksen jakamisen vaikutuksia satoon. Typpi jaettiin satojen kesken eri tavoin ja lisäksi annettiin lehtilannoituksena rikkiä. Toisen korjuun myöhästyttäminen nosti selvästi kuiva-ainesatoa toisessa sadossa, mutta laski sitä kolmannessa, eivätkä erot olleet kovin suuria kokonaissadossa. Toisen korjuun myöhästyttäminen alensi selvästi timotein kokonaissadon sulavuutta, mutta nurminadalla vaikutus oli selvästi vähäisempi. Sekä kaliumin että fosforin taseet kokonaissadossa olivat negatiivisia. Typen taseet jäivät kokonaissadossa lähes aina positiivisiksi, mutta niittokohtaisesti tarkasteltuna kolmannen sadon typpitaseet olivat pääosin negatiivisia.
Kolmantena kokeena jatkettiin aiemmassa hankkeessa toteutettua korjuustrategiakoetta täydennyskylvökokeena. Täydennyskylvön aiheuttamat satovaikutukset olivat vaihtelevia, eikä sillä saatu sadonlisää koko koejakson tasolla tarkasteltuna. Kokeesta saatiin kuitenkin lisää havaintoja korjuustrategioiden välisistä eroista sääolosuhteiltaan erilaisina kesinä sekä vanhemmalla nurmella.
Sadon määrän ja sulavuuden optimoinnin lisäksi päämääränä on parantaa tilan taloutta. Hyvin sulavaa säilörehua tuottava strategia voi olla taloudellisessa mielessä erinomainen, vaikka ei satotasoltaan yltäisikään niin korkeaksi kuin on mahdollista. Lisäksi korjuustrategia on hyvä pyrkiä suunnittelemaan niin, että se on muokattavissa kesken kasvukauden, jos sääolosuhteet sitä edellyttävät.
Collections
- Julkaisut [86618]