Hyönteisten käyttöä rehuna koskeva lainsäädäntö : ScenoProt-hanke WP2 Alternative protein sourcesTask 5
Tuiskula-Haavisto, Maria (2016)
Tuiskula-Haavisto, Maria
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
44/2016
Sivut
11 s.
Luonnonvarakeskus, Luke
2016
All rights reserved
Copyright: Luonnonvarakeskus (Luke)
Copyright: Luonnonvarakeskus (Luke)
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-280-5
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-280-5
Tiivistelmä
Hyönteisten käyttöön kotieläinten rehun raaka-aineena vaikuttavat useat eri EU:n säädökset, joita laadittaessa ei hyönteisten kasvatus ja käyttö ollut vielä esillä. Lainsäädäntöä tullaan päivittämään niin, että se kattaa ja toisaalta mahdollistaan hyönteisten laajemman käytön. Ensin on kuitenkin selvitettävä asiaan liittyvät riskit (EFSA:n lausunto http://www.efsa.europa.eu/sites/default/files/scientific_output/file/main_documents/4257.pdf) ja se miten niitä hallitaan.
EFSA:n lausunnossa kiinnitettään eniten huomiota seuraaviin kohtiin: tarvitaan lisää tutkimusta, miten eri mikrobit (bakteerit, virukset, parasiitit, sienet, prionit), kemialliset aineet, (raskasmetallit, myrkyt, lääkeaineet, hormonit, jne.), siirtyvät hyönteisten syömästä rehusta hyönteisiin ja sitä kautta kotieläimiin ja ihmiseen. Suurin haaste tuntuu olevan hyönteisten syömässä rehussa, hyönteisten kasvatusoloissa ja prosessointimenetelmissä. Yleisesti ottaen, jos hyönteisiä ruokitaan tutkitulla kasviperäisellä rehulla riskit pienenevät. Lisää tutkimustietoa tarvitaan siitä aiheuttavatko hyönteistuotteet allergioita ihmisille tai eläimille, tai hyönteisten parissa työskenteleville ihmisille. Prosessimenetelmistä tarvitaan lisätietoa. Myös hyönteisten massakasvatuksen ympäristövaikutuksista ja biotehokkuudesta tarvitaan tutkimustietoa.
Suurimmat esteet ovat sivutuotelainsäädäntö ja TSE- lainsäädäntö. TSE-ryhmässä on kuitenkin ollut keskustelua, että hyönteisjauho rinnastettaisiin kalajauhoon. Uuselintarvikesäädöksiin on tullut muutoksia ja ne astuvat voimaan 1.1.2018. Eläinperäisten rehuaineiden käyttö on tässä hankalin asia. Niistä on säädetty kaikkein tarkimmin. Kalajauho = kaloista tehty, jota voi syöttää myös sioille, siipikarjalle, mutta ei märehtijöille. Perimmäinen syy on se, että TSEn/BSEn vuoksi märehtijäperäistä rehua ei saa rehuna käyttää (TSE-asetus) ja analyyseillä tämä pitää pystyä varmistamaan.
Pitää olla menetelmät tutkia mitä eläinperäinen aines rehuseoksessa on. On myös keskusteltu, että siipikarjaperäistä voisi syöttää sioille ja sikaperäistä siipikarjalle. Näiden edellyttämät lainsäädäntömuutokset odottavat sitä, että määrittämiseen tarvittava erityinen PCR-menetelmä saadaan luotettavaksi (tunnistaa oikein ja mielekkäällä tarkkuudella).
Tämän hetken tietojen perusteella ei ole mahdollista tehdä tarkkaa aikataulua milloin hyönteiset ovat hyväksyttynä osana rehuaineluetteloa. Tarvitaan tietoa ja tutkimusta niistä riskeistä jotka on tuotu hyvin esille EFSA:n lausunnossa http://www.efsa.europa.e /en/efsajournal/pub/4257.
Ruokana hyönteiset ilmeisimmin uuselintarvikkeita, joten silloin menee tämän mukaan http://ec.europa.eu/food/safety/novel_food/authorisations/index_en.htm. Hyönteisten kasvatuksessa ruuaksi pätevät samat säännöt kuin kasvatuksessa rehuksi.
Lainsäädäntömuutosten aikataulusta tai muutosten vaikutuksista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Komissio työstää työsuunnitelmaa asiasta. EFSA tekee riskinarvioinnin ja komissio ja jäsenvaltiot komitologiassa päättävät riskinhallintatoimista eli tarvittavista säädöksistä. Hyönteisten rehukäytön osalta ei ole kyse yhdestä uudesta asetuksesta, josta komissio antaisi ehdotuksen, vaan useampien olemassa olevien säädösten muuttamisesta. Tällöinkin komissio antaa ehdotuksen, josta keskustellaan mahdollisesti ensin työryhmässä ja sitten äänestetään komiteassa. Näissä lainsäädäntöprosessi vähän vaihtelee perussäädöksen mukaan, mutta yleisimmin menee kuten tässä:
TSE- (eli rehukielto-) asetuksen ((EY) No 999/2001) liitteen IV päivittämisestä, jolla hyönteisjauho rinnastettaisiin kalajauhoon. Aikanaan liitteen muutoksesta äänestetään komiteassa (PAFF/Biological safety of food chain). Nämä tekniset liitemuutokset eivät mene varsinaiseen yhteispäätösmenettelyyn (neuvosto ja parlamentti). Niissä on vaan 2-3 kk:n aika äänestyksestä, jolloin Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkistavat, että valtuutus säätää kyseessä olevasta asiasta komitologialla on kunnossa. Rehuaineluettelon hyönteisiä koskevaa kohtaa sovitetaan yhteensopivaksi. Loppuvuodesta on odotettavissa enemmän selvyyttä tilanteeseen.
EFSA:n lausunnossa kiinnitettään eniten huomiota seuraaviin kohtiin: tarvitaan lisää tutkimusta, miten eri mikrobit (bakteerit, virukset, parasiitit, sienet, prionit), kemialliset aineet, (raskasmetallit, myrkyt, lääkeaineet, hormonit, jne.), siirtyvät hyönteisten syömästä rehusta hyönteisiin ja sitä kautta kotieläimiin ja ihmiseen. Suurin haaste tuntuu olevan hyönteisten syömässä rehussa, hyönteisten kasvatusoloissa ja prosessointimenetelmissä. Yleisesti ottaen, jos hyönteisiä ruokitaan tutkitulla kasviperäisellä rehulla riskit pienenevät. Lisää tutkimustietoa tarvitaan siitä aiheuttavatko hyönteistuotteet allergioita ihmisille tai eläimille, tai hyönteisten parissa työskenteleville ihmisille. Prosessimenetelmistä tarvitaan lisätietoa. Myös hyönteisten massakasvatuksen ympäristövaikutuksista ja biotehokkuudesta tarvitaan tutkimustietoa.
Suurimmat esteet ovat sivutuotelainsäädäntö ja TSE- lainsäädäntö. TSE-ryhmässä on kuitenkin ollut keskustelua, että hyönteisjauho rinnastettaisiin kalajauhoon. Uuselintarvikesäädöksiin on tullut muutoksia ja ne astuvat voimaan 1.1.2018. Eläinperäisten rehuaineiden käyttö on tässä hankalin asia. Niistä on säädetty kaikkein tarkimmin. Kalajauho = kaloista tehty, jota voi syöttää myös sioille, siipikarjalle, mutta ei märehtijöille. Perimmäinen syy on se, että TSEn/BSEn vuoksi märehtijäperäistä rehua ei saa rehuna käyttää (TSE-asetus) ja analyyseillä tämä pitää pystyä varmistamaan.
Pitää olla menetelmät tutkia mitä eläinperäinen aines rehuseoksessa on. On myös keskusteltu, että siipikarjaperäistä voisi syöttää sioille ja sikaperäistä siipikarjalle. Näiden edellyttämät lainsäädäntömuutokset odottavat sitä, että määrittämiseen tarvittava erityinen PCR-menetelmä saadaan luotettavaksi (tunnistaa oikein ja mielekkäällä tarkkuudella).
Tämän hetken tietojen perusteella ei ole mahdollista tehdä tarkkaa aikataulua milloin hyönteiset ovat hyväksyttynä osana rehuaineluetteloa. Tarvitaan tietoa ja tutkimusta niistä riskeistä jotka on tuotu hyvin esille EFSA:n lausunnossa http://www.efsa.europa.e /en/efsajournal/pub/4257.
Ruokana hyönteiset ilmeisimmin uuselintarvikkeita, joten silloin menee tämän mukaan http://ec.europa.eu/food/safety/novel_food/authorisations/index_en.htm. Hyönteisten kasvatuksessa ruuaksi pätevät samat säännöt kuin kasvatuksessa rehuksi.
Lainsäädäntömuutosten aikataulusta tai muutosten vaikutuksista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Komissio työstää työsuunnitelmaa asiasta. EFSA tekee riskinarvioinnin ja komissio ja jäsenvaltiot komitologiassa päättävät riskinhallintatoimista eli tarvittavista säädöksistä. Hyönteisten rehukäytön osalta ei ole kyse yhdestä uudesta asetuksesta, josta komissio antaisi ehdotuksen, vaan useampien olemassa olevien säädösten muuttamisesta. Tällöinkin komissio antaa ehdotuksen, josta keskustellaan mahdollisesti ensin työryhmässä ja sitten äänestetään komiteassa. Näissä lainsäädäntöprosessi vähän vaihtelee perussäädöksen mukaan, mutta yleisimmin menee kuten tässä:
TSE- (eli rehukielto-) asetuksen ((EY) No 999/2001) liitteen IV päivittämisestä, jolla hyönteisjauho rinnastettaisiin kalajauhoon. Aikanaan liitteen muutoksesta äänestetään komiteassa (PAFF/Biological safety of food chain). Nämä tekniset liitemuutokset eivät mene varsinaiseen yhteispäätösmenettelyyn (neuvosto ja parlamentti). Niissä on vaan 2-3 kk:n aika äänestyksestä, jolloin Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkistavat, että valtuutus säätää kyseessä olevasta asiasta komitologialla on kunnossa. Rehuaineluettelon hyönteisiä koskevaa kohtaa sovitetaan yhteensopivaksi. Loppuvuodesta on odotettavissa enemmän selvyyttä tilanteeseen.
Collections
- Julkaisut [85612]