Skenaariolaskelmiin perustuva puuston ja metsien kasvihuonekaasutaseen kehitys vuoteen 2045 : Selvitys maa- ja metsätalousministeriölle vuoden 2016 energia- ja ilmastostrategian valmistelua varten
Lehtonen, Aleksi; Salminen, Olli; Kallio, Maarit; Tuomainen, Tarja; Sievänen, Risto (2016)
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
36/2016
Sivut
27 s.
Luonnonvarakeskus, Luke
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-264-5
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-264-5
Tiivistelmä
Maa- ja metsätalosministeriön toimeksiannosta Luononvarakeskus (Luke) laski vuoden 2016 energiaja ilmastostrategian valmistelua varten kolmelle eri puunkäytön tasolle (MMM Perus, MMM Politiikka ja Kestävä hakkuupotentiaali) arviot puuston ja metsien kasvihuonekaasutaseen kehityksestä vuosille 2015-2045. Tässä raportissa kuvataan laskelmien perusteet ja keskeisimmät tulokset.
Puuston kehitysarviot laskettiin Luonnonvarakeskuksen MELA-ohjelmistolla valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) aineistoon perustuen. Kangasmaiden maaperän kasvihuonekaasujen nielut ja päästöt arvioitiin Yasso07 maaperämallin avulla. Ojitetuilta orgaanisilta metsämailta laskettiin maaperän hiilidioksidi-, metaani- ja typpisoksiduulipäästöt kasvihuonekaasuinventaarion menetelmien mukaan. Tässä mallilaskelmiin perustuvassa skenaarioselvityksessä ei otettu huomion ilmastonmuutoksen vaikutuksia puuston kasvuun vaan kasvun ja maaperän orgaanisen aineen hajoamisen oletettiin jatkuvan pitkän ajan toteutuneen ilmaston (1984–2013) keskimääräisellä tasolla. Oletus on konservatiivinen, sillä VMI11 mitattu kasvu on 2–10 % ko. pitkän aikavälin indeksikorjattuja kasvuja korkeampi. Laskelmat käsittivät metsä- ja kitumaan, mutta niihin ei sisällytetty maankäytön muutosta. Raportissa tarkastellaan kuitenkin lyhyesti maankäytöstä aiheutuvaa metsäpinta-alan muutosta.
Ainespuukertymä kasvoi vuosien 2013–2014 tasosta (56 milj. m³/v) vuoteen 2035 mennessä Perusskenaariossa n. 10 %, Politiikkaskenaariossa n. 20 % ja Kestävän hakkuupotentiaalin skenaariossa n. 40 %. Perus- ja Politiikkaskenaarioissa metsähakkeen käytön oletettiin kehittyvä vuoden 2013 Kansallisen energia- ja ilmastostrategiassa asetetun tavoitteen (13,5 milj. m³/v) mukaisesti. Yhdessä kotitalouksien polttopuunkäytön kanssa puun ensiasteinen energiakäyttö kasvoi vuoteen 2020 mennessä 19,5 milj. m³:iin/v pysyen tällä tasolla tarkastelujakson loppuun. Kestävän hakkuupotentiaalin skenaariossa energiapuukertymä vakiintui tarkastelujakson aikana 18 milj. m³/v.
Tulosten mukaan metsien nielu säilyi vertailutasoa (noin 20 milj. t CO2 ekv/v) suurempana, kun metsien käyttö oli Perusskenaarion mukainen. Perusskenaariossa metsien nielu kasvoi voimakkaasti vuoden 2035 jälkeen. Politiikkaskenaariossa nielu pienenee kaudella 2025-2034 hakkuiden kasvaessa, saavuttaen kuitenkin vertailutason jo seuraavana kautena (2035-2044). Kestävän hakkuupotentiaalin skenaario eroaa selvästi perus- ja politiikkaskenaarioista: jo kauden 2015–2024 puolivälissä metsät ovat vain pieni nielu, joka muuttuu päästöksi jaksolla 2025–2034, palaten taas pieneksi nieluksi kauden lopussa.
Puuston kehitysarviot laskettiin Luonnonvarakeskuksen MELA-ohjelmistolla valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) aineistoon perustuen. Kangasmaiden maaperän kasvihuonekaasujen nielut ja päästöt arvioitiin Yasso07 maaperämallin avulla. Ojitetuilta orgaanisilta metsämailta laskettiin maaperän hiilidioksidi-, metaani- ja typpisoksiduulipäästöt kasvihuonekaasuinventaarion menetelmien mukaan. Tässä mallilaskelmiin perustuvassa skenaarioselvityksessä ei otettu huomion ilmastonmuutoksen vaikutuksia puuston kasvuun vaan kasvun ja maaperän orgaanisen aineen hajoamisen oletettiin jatkuvan pitkän ajan toteutuneen ilmaston (1984–2013) keskimääräisellä tasolla. Oletus on konservatiivinen, sillä VMI11 mitattu kasvu on 2–10 % ko. pitkän aikavälin indeksikorjattuja kasvuja korkeampi. Laskelmat käsittivät metsä- ja kitumaan, mutta niihin ei sisällytetty maankäytön muutosta. Raportissa tarkastellaan kuitenkin lyhyesti maankäytöstä aiheutuvaa metsäpinta-alan muutosta.
Ainespuukertymä kasvoi vuosien 2013–2014 tasosta (56 milj. m³/v) vuoteen 2035 mennessä Perusskenaariossa n. 10 %, Politiikkaskenaariossa n. 20 % ja Kestävän hakkuupotentiaalin skenaariossa n. 40 %. Perus- ja Politiikkaskenaarioissa metsähakkeen käytön oletettiin kehittyvä vuoden 2013 Kansallisen energia- ja ilmastostrategiassa asetetun tavoitteen (13,5 milj. m³/v) mukaisesti. Yhdessä kotitalouksien polttopuunkäytön kanssa puun ensiasteinen energiakäyttö kasvoi vuoteen 2020 mennessä 19,5 milj. m³:iin/v pysyen tällä tasolla tarkastelujakson loppuun. Kestävän hakkuupotentiaalin skenaariossa energiapuukertymä vakiintui tarkastelujakson aikana 18 milj. m³/v.
Tulosten mukaan metsien nielu säilyi vertailutasoa (noin 20 milj. t CO2 ekv/v) suurempana, kun metsien käyttö oli Perusskenaarion mukainen. Perusskenaariossa metsien nielu kasvoi voimakkaasti vuoden 2035 jälkeen. Politiikkaskenaariossa nielu pienenee kaudella 2025-2034 hakkuiden kasvaessa, saavuttaen kuitenkin vertailutason jo seuraavana kautena (2035-2044). Kestävän hakkuupotentiaalin skenaario eroaa selvästi perus- ja politiikkaskenaarioista: jo kauden 2015–2024 puolivälissä metsät ovat vain pieni nielu, joka muuttuu päästöksi jaksolla 2025–2034, palaten taas pieneksi nieluksi kauden lopussa.
Collections
- Julkaisut [86513]