Havaintoja ja tuloksia kuusen koeviljelysten korovaurioista

Kuusen koeviljelyksissä havaittiin 2000-luvun alkupuolella puiden rungoilla mustia koroja, mustia läis-kiä sekä pihkavuotoa. Osalla korovaurioituneista puista latvukset olivat kuivaneet ja osa puista oli kuol-lut pystyyn. Korolla tarkoitetaan rungon kuoressa olevaa halkeamaa tai muuta vaurioita, jossa on mustaa sienikasvustoa. Koeviljelyksissä mustakoroa ei ollut havaittu aiemmin, joten kokeiden mittausten yhtey-dessä tehtiin koroinventointi. Mustista koroista on eristetty Neonectria fuckeliana -sieni. Selvityksessä tarkastellaan korovaurioita sisältävien seitsemän alkuperäkokeen, neljän pistokasklooni-kokeen ja kahden jälkeläiskokeen mittausten ja inventointien tuloksia. Kokeet olivat iältään 15 40 vuot-ta. Alkuperien ja koe-erien koro-osuuksien lisäksi raportissa esitetään puiden läpimitta- ja pituustulok-sia. Kloonikokeiden erillä on tarkasteltu kevätfenologian ja korovaurioiden välistä suhdetta. Korovauriota esiintyi puiden kaikissa läpimitta- ja pituusluokissa. Ei voitu osoittaa, että suuriläpimittai-set kuuset olisivat herkempiä saamaan korovaurioita kuin pieniläpimittaiset kuuset. Kloonikokeissa runkojen korovauriot inventoitiin kahteen luokkaan: lievä ja paha koroisuus. Pahoin korosairaat puut olivat pituudeltaan tilastollisesti merkitsevästi terveitä puita lyhyempiä. Koe-erien pituus seitsemän vuoden iässä ei vaikuttanut koropuiden osuuksiin 15 vuoden iässä. Suomalaiset erät olivat valkovenäläisiä ja puolalaisia eriä terveempiä. Virolaiset erien koro-osuudet vaihtelivat suuresti. Ulkomaisten puiden ja suomalaisten puiden välisillä risteymillä pahojen korojen osuus oli keskimäärin 14 % ja eteläsuomalaisilla alkuperillä keskimäärin 7 %. Pahojen korojen osuudet olivat suurimmat saksalaisperäisillä jälkeläistöillä, joilla täysin terveiden puiden osuus oli alimmillaan 10 %. Suomessa Saksan Carlsfeldin alkuperästä valitun isäpuun vaikutus erityyppisten jälkeläistöjen korovaurioihin oli selkeä. Keväällä myöhään kasvuun lähtevät kloonierät olivat terveempiä kuin samoista alkuperistä valitut aikai-sin kasvuun lähtevät kloonierät. Eteläsuomalaisten pluspuiden myöhäisten kantataimien kloonierillä terveiden puiden osuus oli keskimäärin 48 % ja vastaavilla aikaisilla erillä 8 %.