Virkistyskäyttöä edistävä metsänhoito valtion talousmetsissä: hyötyjen rahamääräinen arvo

Abstract

Metsähallitus hoitaa valtion talousmetsiä monikäyttömetsinä, joissa puuntuotannon rinnalla otetaan korostetusti huomioon virkistyskäyttö. Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten ja Pohjois-Suomen matkailuyrittäjien tyytyväisyyttä valtion talousmetsien nykyiseen hoitoon sekä arvioitiin rahamääräisesti virkistyskäyttöä edistävän metsänhoidon tuottamia yhteiskunnallisia hyötyjä. Tulosten avulla voitiin arvioida virkistyskäytön edistämiseksi tehtyjen metsänhoitotoimien tarkoituksenmukaisuutta ja kohdentamista. Lisäksi saatiin aiempaa tarkempaa tietoa valtion talousmetsien virkistyspalvelujen käyttäjistä.Tutkimuksessa tuotettiin rahamääräinen arvio siitä, miten paljon suomalaiset arvostavat valtion talousmetsissä nykyisin sovellettavaa virkistyskäyttöä edistävää metsänhoitoa. Syntyviä virkistyshyötyjä mitattiin markkinattomien hyötyjen arvottamismenetelmin kansalaisten ilmaiseman maksuhalukkuuden avulla. Rahamääräisesti mitattuja hyötyjä verrattiin toimenpiteiden vaihtoehtoiskustannukseen, jota mitattiin toimenpiteistä aiheutuvalla Metsähallituksen metsätalouden liiketoiminnan tuloksen pienentymisellä. Tutkimuksen näkökulmana oli siten yhteiskunnallinen kustannus-hyötyanalyysi. Kustannus-hyötyanalyysin ajattelutavan mukaisesti puunmyynnin tai virkistyskäytön ja matkailun mahdollisia kokonais-, alue- tai valtiontaloudellisia kerrannaisvaikutuksia ei tarkasteltu. Virkistyshyötyjen arvoksi saatiin kahdella eri menetelmällä ja varovaisin oletuksin arvioituna 28 48 miljoonaa euroa vuodessa. Hyödyt ylittävät selkeästi virkistyskäyttöä edistävästä metsänhoidosta aiheutuvat kustannukset, jotka Metsähallitus on arvioinut noin 10 13 miljoonaksi euroksi vuodessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös eri metsänhoitotoimien arvostusta virkistyskäytön näkökulmasta. Tarkastelun kohteena olivat vesiensuojavyöhykkeiden leveys, hoidettujen metson soidinpaikkojen määrä ja retkeilyreiteille näkyvien avohakkuualojen runsaus. Keskimäärin kansalaiset pitivät näiden metsänhoitotoimien nykytasoa varsin sopivana. Arvostuksissa oli alueellisia eroja.Tulosten mukaan valtion talousmetsissä nykyisin harjoitettava virkistyskäyttöä edistävä metsänhoito on yhteiskunnan näkökulmasta perusteltua niin kansalaisten kuin matkailuelinkeinon kannalta arvioituna. Pääosin sekä kansalaiset että matkailuyrittäjät ovat tyytyväisiä valtion talousmetsien nykyiseen hoitoon. Kansalaisten ja yrittäjien tyytyväisyys tuli esiin heidän mielipiteissään Metsähallituksen toiminnasta ja valtion talousmetsien nykyisestä hoidosta. Kansalaisten tyytyväisyys ilmeni myös nykyisten virkistyskäyttöä edistävien toimenpiteiden suuressa rahamääräisessä arvossa. Valtion talousmetsien hoitoon kohdistuu kuitenkin hyvin monenlaisia odotuksia, jolloin kansalaisten ja yrittäjien joukossa on myös nykytilanteeseen tyytymättömiä. Kansalaisten mielestä parannettavaa olisi erityisesti vesistöjen varsilla olevien metsien hoidossa. Matkailuyritysten toimintaedellytysten kannalta valtion talousmetsien hoidossa tulisi aiempaa enemmän hyödyntää pienipiirteistä metsien käsittelyä avohakkuiden sijaan ja välttää voimakasta maanmuokkausta luontomatkailulle tärkeillä alueilla.