Kuusen kasvullinen joukkomonistus Pistokasaineistojen kasvu Etelä-Suomen kloonikokeissa

Taitto: Marja-Leean Napola

Kuusen kasvullisessa pistokalisäyksessä siirryttiin 1980-luvulla käyttämään kloonimonistuksen ja testauksen sijasta joukkomonistusmenetelmää eli bulk-lisäystä. Metsänjalostussäätiön Haapastensyrjän taimitarhalle kylvetyissä lähtöaineistoissa tehtiin taimivalintoja menetelmän kehittämiseksi sekä pistokastaimien laadun parantamiseksi. Erityisesti pyrittiin parantamaan pistokastaimierien hallankestävyyttä valitsemalla lähtöaineistoksi keväällä myöhään kasvuun lähteviä kantataimia. Taimivalintamenetelmien vaikutusta pistokkaiden kasvuun testattiin vuosina 1993-95 perustetuissa kloonikokeissa. Raporttiin on dokumentoitu maassamme tehdyn kuusen joukkomonistuksen aineistot ja menetelmät sekä maastokokeiden päätulokset, joita on verrattu muualla saatuihin vastaaviin tuloksiin. Haapastensyrjän joukkomonistuksen nuorissa kylvötaimierissä tehty fenologinen valinta osoitti, että myöhään silmunsa aukaisevat pistokaslisätyt taimiaineistot ovat jonkinverran nopeakasvuisempia kuin valikoimattomat vastaavat taimiaineistot. Eteläsuomalaisten pluspuiden jälkeläistöjen myöhään kasvuun lähtevät pistokaserät olivat 14 vuoden ikäisissä kokeissa keskimäärin 6 % valikomattomia pluspuueriä ja 12 % jalostamattomia vertailueriä pidempiä. Fenologinen valinta osoittautui tehokkaaksi vain silloin, kun joukkomonistusaineistoja viljellään hallaisilla kasvupaikoilla. Pituusvalinta lähtöaineistoissa ei sen sijaan tuottanut selkeää pituuskasvuetua kasvullisesti lisätyissä bulk-pistokaserissä. Pisimpien taimiyksilöiden kloonaus on todettu tehottomaksi sekä aiemmissa suomalaisissa kloonikokeissa että myös muualla Pohjoismaissa. Tästä syystä sekä pisimpien että lyhimpien taimien harvennus joukkomonistuksen lähtöaineistosta on suositeltavaa. Koska joukkomonistuksessa lisätään siemenalkuperiä ilman kloonitestausta, olisi erien oltava jälkeläiskokeissa testattuja, nopeakasvuisia ja kaikin puolin hyvälaatuisia. Ulkomaisten kuusien pistokaslisäystä, virolaisia alkuperiä lukuun ottamatta, tulisi välttää tässä tutkimuksessa ilmenneen runkovaurio- ja sienituhoherkkyyden vuoksi. Kuusen jalostuksessa koostettujen jalostuspopulaatioiden pluspuiden siemenerät ovat suositeltavinta kasvullisen lisäyksen perusaineisto