Metsähallituksen hallinnoimien metsien hiilitaseet

Taitto: Anne Siika

Puuston biomassan määrä ja sen muutos arvioitiin Metlassa kehitettyjen biomassamallien avulla. Lahopuun määrän ja lahoasteen määrittäminen perustui VMI-aineistoihin ja aiempaan tutkimukseen eri lahoasteisen puun tiheydestä ja hiilipitoisuudesta. Kangasmaiden maaperän hiilivaraston muutos arvioitiin Suomen ympäristökeskuksen kehittämän Yasso07-maamallin avulla. Yasso07-maaperämalli käyttää syöttötietoinaan vuosittaista säädataa ja VMI-aineistosta johdettua kariketuotosta. Ojitettujen orgaanisten maiden maaperäpäästöt arvioitiin maanalaisen kariketuotoksen ja turpeen hajoamisen päästön erotuksena.Tulokset laskettiin kolmessa maantieteellisessä alueessa erikseen kangas- ja orgaanisille maille. Aluejaossa käytetyt luokat olivat Lappi, Oulu ja Etelä-Suomi. Tulosten mukaan puuston biomassan hiilivarasto kasvoi kaikilla laskenta-alueilla sekä metsätalouden että luontopalveluiden mailla viimeisen viisivuotiskauden (2000 2005) aikana noin 6,8 Tg CO2 vuodessa. Yksittäisten puulajiryhmien biomassavarasto saattoi kuitenkin vähentyä peräkkäisten VMI-mittausten välillä. Valtion metsämaiden maaperä on ollut pääsääntöisesti hiilen nielu lukuun ottamatta metsätalouden maita Pohjois-Suomessa, jotka ovat olleet lähellä tasapainoa (ei nielu, ei lähde) tai jopa pieni hiilen lähde 2000-luvulla. Valtion kangasmaiden maaperänielu vaihteli 0,7 2,5 Tg CO2 välillä mittausjaksosta riippuen. Ojitettujen orgaanisten maiden maaperäpäästöt vaihtelivat 2 3 Tg CO2 välillä, kuitenkin pienentyen puuston keskitilavuuden kasvaessa ja maanalaisen karikesyötteen lisääntyessä. Lahopuun tilavuus ja hiilivarasto erosivat merkittävästi metsätalouden ja luontopalveluiden maiden välillä siten, että luontopalveluiden lahopuun hiilivarasto oli suurempi erityisesti pystypuiden osalta. Suurimmat lahopuun hiilivarastot olivat Oulun alueella.Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää Metsähallituksen toiminnan ohjaamisessa, esim. tulevaisuuden metsänhoitotoimia suunniteltaessa, ja kun määritellään minkälaisia palveluita valtion metsien avulla voidaan jatkossa tuottaa.