Yksityismetsien metsäsuunnittelu 2010 – nykytilanne ja kehittämistarpeita

Abstract

Raportissa kuvataan laajaan metsänomistajakyselyyn perustuen näkemyksiä metsäsuunnitelman hyödyntämisestä, metsäsuunnittelun vuorovaikutuskäytäntöjen nykytila sekä käytännöissä reilun kymmenen vuoden aikana tapahtuneet muutokset. Lisäksi kuvataan metsänomistajien odotuksia ja maksuhalukkuutta lähitulevaisuuden suunnittelupalveluista. Tutkimuksen aineisto kerättiin osana Metlan valtakunnallista Metsänomistaja 2010 -tutkimusta. Tutkimuksen metsäsuunnitteluaiheisia kysymyksiä sisältäneeseen osaan vastasi 2107 omistajaa.Tulokset osoittavat, että vuosikymmenen aikana metsänomistajien oma kokemus suunnittelun vuorovaikutteisuudesta on vahvistunut. Kuitenkin omistajien metsien käytön tavoitteista keskustelemisessa ja erilaisten vaihtoehtojen tarjoamisessa on yhä runsaasti parantamisen varaa. Metsänomistajat kokivat tärkeimmiksi metsäsuunnitelman hyödyiksi tiedot puuston määrästä, kasvusta ja metsien kehityksestä sekä metsänhoitokohteista. Tärkeimmät perustelut sille, ettei omistaja ollut hankkinut metsäsuunnitelmaa, olivat omistajan korostunut omaehtoisuus päätöksenteossa ja tilan pieni koko. Metsäsuunnitelman ostaneilla metsänomistajilla oli hieman varmempi käsitys metsistään kuin niillä, joilla metsäsuunnitelmaa ei ollut. Lähivuosina käyttöön otettavan maksuttoman metsävaratiedotteen täydennykseksi halutuimmat palvelut olivat useamman kuin yhden hakkuuvaihtoehdon määrittäminen kuvioille ja koko tilalle, toimenpiteiden pohtiminen maastossa yhdessä metsäsuunnitelman laatijan kanssa sekä keskustelu, jossa selvitetään omistajan metsien käytön tavoitteet ja toiveet metsäsuunnitelman laatimista varten. Omistajat jakautuivat päätöksentekijöinä seuraaviin neljään ryhmään: opinhaluiset (39 %), itsenäiset (19 %), delegoijat (21 %) ja puntaroijat (22 %).Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että metsäsuunnittelu on kehittynyt palvelemaan paremmin perinteisiä asiakkaitaan, joilla on omakohtainen suhde metsäänsä tai jotka ovat kiinnostuneita metsänkasvatuksesta. Uuden suunnittelujärjestelmän käyttöönotto ja maksuttoman metsävaratiedotteen toimittaminen metsänomistajille muuttaa lähitulevaisuudessa metsäsuunnittelun rakenteita. Maksuttoman metsävaratiedotteen avulla saadaan ajantasainen metsävaratieto entistä useamman omistajan käyttöön. Tämä voi lisätä omistajien tietoutta metsistään ja siten aktivoida omistajia. Metsävaratiedotteen käyttöönotto ja myös nykyisen suunnitelman käyttö viittaavat siihen, että suunnittelun ja metsän käytön tarkastelujen aikajänne olisi lyhenemässä. Ajantasaisen tiedon lisäksi on kuitenkin huolehdittava, että päätökset perustuvat pidemmän aikavälin näkemykseen metsän käytöstä. Noin puolet metsänomistajista on valmis maksamaan tarpeellisina pitämistään metsäsuunnittelutuotteista ja -palveluista. Jatkossa on tärkeää tutkia suunnittelu- ja päätöstukimuotojen ja toimijoiden työnjakoa sekä suunnata asiakastutkimuksia niihin omistajiin, jotka eivät ole ole hankkineet tilakohtaista metsäsuunnitelmaa