Tunturimittarituhotutkimus Käsivarren alueella 2004 -2007

Tämän raportin tutkimukset on tehty yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Metsäntutkimuslaitokselta tutkimusta on ollut tekemässä Heikki Kauhanen ja Hannu Herva (Kolarin tutkimusasema) sekä Kari Mikkola (Rovaniemen tutkimusasema) ja Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitokselta tutkimusta on ollut tekemässä Tarmo Virtanen, Katja Pekkanen ja Liisa Kopisto. Tämän raportin pääkirjoittajana toimi Liisa Kopisto yhdessä Tarmo Virtasen kanssa. Huhtikuussa 2006 Metsäntutkimuslaitoksen, Paliskuntain yhdistyksen sekä Maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä Tunturimittarin vaikutus Käsivarren luontoon ja porotalouteen -seminaarissa päätettiin perustaa seurantaryhmä arvioimaan tutkimustarpeita sekä koordinoimaan aiheeseen liittyvää tutkimusta. Tämä raportti pyrkii vastaamaan ainakin osaan edellä mainitun seurantaryhmän asettamista kysymyksistä, vaikka haluamallamme ja tarvittavalla laajuudella emme vähäisen rahoituksen vuoksi aihetta päässeetkään tutkimaan.

Viime vuosien tunturimittarituho Käsivarren alueella on ollut laajin Suomessa vuosikausiin. Kesällä 2003 oli nähtävissä ensimmäisiä tuhon merkkejä Suomen puolella. Vuosina 2004 ja 2005 tuhot olivat laajoja, tuhojen laajuutta edistivät leudot talvet. Kesällä 2004 mittaritoukat söivät lehdettömäksi tutkimusalueena olleen Käsivarren Lapin koivikoista vähän vajaa puolet ja kesällä 2005 hieman yli puolet. Kesällä 2005 tuhoalue laajeni edellisen kesän tuhoalueista, jolloin mittaritoukat aiheuttivat tuhoa myös alavammilla alueilla sekä kaukana puurajan yläpuolella. Kesällä 2006 toukkien määrä romahti ja kesän 2007 tutkimuksissa toukkia ei ollut enää kuin aivan muutama. Mittarituhoilla on erittäin merkittävä vaikutus tunturikoivuekosysteemin tilaan sekä toimintaan. Tunturikoivikot ovat selvästi kärsineet tuhosta. Tutkimusalueen maastokoealojen koivujen lehtimäärä oli vuosina 2006 ja 2007 vain noin puolet verrattuna normaaliin tilanteeseen. Tämä aiheuttaa kasvutappioita. Keskimäärin mittarituhon takia rungoista on kesään 2007 mennessä kuollut noin viidennes ja oksista kolmasosa. Tuhot olivat voimakkaampia rehevämmissä koivikoissa, ja puustokuolleisuutta esiintyi enemmän korkeammilla paikoilla. Kenttäkerroksessa varvikko taantui ja heinät lisääntyivät jo vuonna 2006, kenttäkerroksen jatkokehitys jää nähtäväksi. Kaikki tuhon vaikutukset eivät ole vielä näkyvillä, sillä muutosprosessi koivikoissa on käynnissä vielä vuosia. Tuhon lopulliset seuraukset näkyvät vasta vuosien päästä. Vaikka Käsivarren osalta tuhot ovat tältä erää ohi, jatkuvat tuhot edelleen Utsjoen itäosissa ja laajasti Norjassa.