Kohti kustannustehokkaampaa puunkorjuuta – puunkorjuuyrittäjän uusien toimintamallien simulointi

Abstract

Metsäteollisuuden puunhankinnassa on tavoitteena lisätä kotimaista puunkorjuuta korvaamaan tuontipuun vähenemistä. Kasvava energiapuunkorjuu lisää myös paineita uudistaa aines- ja energiapuun korjuukenttää. Metsäteollisuutta uhkaavan puu- sekä työvoimapulan torjumiseksi kaivataan uusia toimintamalleja puunkorjuussa, puunhankinnassa ja koko metsätaloudessa.Kohti kustannustehokkaampaa puunkorjuuta − Puunkorjuuyrittäjän uusien toimintamallien simulointi -tutkimus muodosti osan Jyväskylän yliopiston Kotimaisen puunhankinnan tulevaisuuden liiketoimintamallit - tutkimushankkeesta sekä Metlan Puunhankintayritysten palveluliiketoiminnan kannattavuuden kehittäminen - tutkimushankkeesta. Tutkimuksessa selvitettiin puunkorjuuyrityksen kannattavuuden parantamismahdollisuuksia korjuulogistiikkaa tehostaen ja mittakaavaetuja hyödyntäen. Tutkimuksessa kartoitettiin tapaustutkimuksena puunkorjuun kustannukset todellisen yhden asiakkaan toimintamallin ja teoreettisen moniasiakkuuden osalta. Lisäksi muista toimintamalleista tarkasteltiin yrittäjän korjuuvarannon koon ja kiertonopeuden, oman koneenkuljetusauton siirtopalvelun tarjoamisen sekä suuremman vuotuisen korjuusuoritteen vaikutuksia korjuukustannuksiin.Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa perusleimikkoaineisto koostui UPM:n, Metsäliiton ja Stora Enson Keski-Suomen alueen vuosina 2003 ja 2004 hakatuista kohteista. Perusleimikkoaineistosta valittiin kolme puunkorjuuyrittäjää, jotka edustivat yhden, kahden ja kolmen korjuuketjun yrittäjiä, joilla oli myös oma metsäkoneenkuljetusajoneuvo.Simulointitutkimuksen tulokset osoittivat, että korjuutoiminnan organisoiminen kahteen työvuoroon työvuorojoustoin (korjuusuoritteen kasvu), korjuukoneiden siirtopalvelun tarjoaminen muille korjuuyrittäjille sekä mahdollisimman pieneen toimintasäteeseen pyrkiminen useamman kuin yhden asiakkaan myötä avasivat selkeitä kustannussäästömahdollisuuksia kolmen korjuuketjun yrittäjän tapauksessa. Edelliset tekijät yhdistävässä toimintamallissa kolmen korjuuketjun yrittäjän korjuun yksikkökustannukset laskivat 7,2 % alkutilanteesta. Merkittävimmät kustannussäästöt toivat moniasiakkuus (3,3 %:n säästö) ja korjuusuoritteen kasvattaminen käyttämällä kahta työvuoroa (2,0 %). Jos saavutettu 7,2 prosentin kustannussäästö olisi kerrattavissa muissa vähintään saman kokoluokan yrityksissä (kolme korjuuketjua tai enemmän), kyseessä olisi noin 21 miljoonan euron teoreettinen tehostamispotentiaali puunkorjuussa.