Seitsemisen kansallispuisto asukkaiden näkökulmasta: haitta vai hyöty?

Abstract

Raportissa tarkastellaan Seitsemisen kansallispuiston lähialueiden asukkaiden näkemyksiä kansallispuistosta. Kirjekyselynä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin asukkaiden mielipiteitä kansallispuistosta yleisesti sekä Seitsemisen kansallispuiston ja matkailun lähialueiden asukkaille tuottamia hyötyjä ja haittoja. Lisäksi tarkasteltiin asukkaiden asenteita luonnonsuojelua ja matkailua kohtaan sekä tärkeimpiä asenteisiin vaikuttavia tekijöitä.Asukkaat Seitsemisen kansallispuiston lähialueilla suhtautuivat kansallispuistoon pääasiassa myönteisesti. He näkivät kansallispuiston lisänneen alueen tunnettuutta, alueen imagon koettiin parantuneen, ja kansallispuiston uskottiin muuttaneen aluetta positiiviseen suuntaan sekä vaikuttaneen seudun kehittymiseen myönteisesti. Erityisesti nuoret katsoivat, että kansallispuiston ansiosta alue oli muuttunut parempaan suuntaan asua. Kuitenkaan kovin moni lähialueen asukas ei ollut saanut taloudellista hyötyä (esim. työtuloja) kansallispuistosta tai sinne suuntautuneesta matkailusta. Lisäksi taloudellista hyötyä saaneiden kokonaistuloista vain suhteellisen pieni osa muodostui kansallispuistosta tai sinne suuntautuneesta matkailusta saaduista tuloista. Vain muutama prosentti vastaajista suunnitteli tulevaisuudessakaan perustavansa yrityksen, joka voisi hyödyntää kansallispuiston matkailijavirtoja. Kansallispuistolla oli ollut myös joitakin kielteisiä taloudellisia vaikutuksia. Muutama lähialueen asukas oli menettänyt kansallispuiston vuoksi toimeentulonsa joko kokonaan tai osittain. Matkailun mukanaan tuomia kielteisiä vaikutuksiakin oli kokenut vain suhteellisen pieni joukko asukkaita. Pahimmiksi haittatekijöiksi osoittautuivat roskaamisen ja liikenteen lisääntyminen. Asukkaiden näkökulmasta kansallispuiston ja sinne suuntautuvan matkailun myönteisten vaikutusten voidaan tulosten perusteella katsoa ylittävän kielteiset vaikutukset.Tutkimuksessa voitiin löytää kansallispuiston lähialueiden asukkaiden joukosta kolme erilaista asenneryhmää. Asenneryhmillä oli kullakin toisistaan poikkeava käsitys luonnonsuojelun, kansallispuistojen ja matkailun vaikutuksista. Ryhmät nimettiin seuraavasti: positiivisesti asennoituvat, luonnonsuojelua välttämättömänä pahana pitävät ja negatiivisesti asennoituvat. Tulosten perusteella oli nähtävissä, että asenteisiin vaikuttavat vastaajan sukupuoli, ikä, koetut hyödyt ja haitat, metsänomistajuus ja kontaktit matkailijoiden kanssa.