Oppiminen ja osaamisen kehitys metsien ja soiden ennallistamisessa kokemukset investoinneista Metsähallituksen suojelualueilla

Abstract

Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lapin läänin lounaisosan metsien ja soiden ennallistamisohjelma perustuu asiantuntijaselvitykseen ennallistamistarpeista ja sovellettavista menetelmistä suojelualueilla. Ennallistamisen ensisijaisena tavoitteena on kivennäismailla luontaisten puulajisuhteiden, puuston rakenteiden ja luonnonmukaisten kehityskulkujen edistäminen sekä turvemailla suoluonnon palauttaminen hydrologiaa muuttamalla. Ennallistamismenetelminä on käytetty pienaukotusta, lahopuun tuottamista, metsäteiden ja vieraiden puulajien poistoa sekä ojien tukkimista. Ennallistamisen kustannustehokkuutta voidaan parantaa määrittelemällä monimuotoisuudelle mittareita ja kytkemällä mittareita toteutuksen suunnitteluun ja seurantaan. Etelä-Suomen luontopalvelun Metsä- Life-hankealueella toteutetussa tutkimuksessa tarkasteltiin oppivan organisaation toimintaperiaatteiden toteutumista ennallistamisen valmistelussa, toimeenpanossa sekä seurannassa omaksutuissa käytännöissä. Tutkimuksessa haastateltiin toimijoita kaikista prosessinvaiheista alkaen koordinaattorista ja päätyen metsureihin metsissä ja soilla. Pilottitutkimuksessa tarkasteltiin ennallistamisessa kehitettyjä ja muotoutuneita tapoja luoda, hankkia ja siirtää ennallistamisen oppimisvaikutuksia työmenetelmiin. Metsurien ja koneurakoitsijoiden metsätalouden hankkeissa kertynyttä osaamista voidaan käyttää vain rajoitetusti hyväksi ennallistamishankkeissa työlajien erilaisuuden takia. Tiimityön edelleen kehittäminen ja siihen kannustaminen voivat avata mahdollisuuksia toiminnan tehostamiselle kuin myös työmaaohjeistojen yksinkertaistamiselle. Suunnitteluosaamista on mahdollista vapauttaa erityisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien kohteiden suunnittelussa käytettäväksi standardisoimalla ennallistamisen työlajeja ja käytäntöjä. Ennallistamisen kokemustiedon dokumentoinnin ja hyvien käytäntöjen siirron toteutumiselle voidaan kehittää painotetun tuloskortin mittareita. Asiakasnäkökulman mittauskohde on monimuotoisuuden lisäys eli paljonko tehdyllä investoinnilla kyetään lisäämään kohteen monimuotoisuutta. Taloudellinen näkökulma liittyy ennallistamiseen työsuoritusten kustannustehokkuuden kautta. Alueittainen vertailu suoritusten ja kustannusten osalta on keskeinen tietoperusta tuloksellisuuden arviointiin perustuvassa kehitystyössä. Oppimisen ja kasvun näkökulma ennallistamisessa kohdistuu monimuotoisuuden standardien kehittämiseen sekä harvinaistuneiden ja uhanalaisten lajien populaatioekologian tietojen käyttöön. Prosessinäkökulma tarkoittaa ennallistamisessa johtamistyötä palvelevia mittareita mm. luonto-osaajien ja metsätalouden osaajien työn yhteensopivuutta ts. miten yhteinen kieli ja toimintakulttuuri voidaan saavuttaa. Tiimipohjaiseen organisaatioon siirtyminen avaa mahdollisuuksia työntekijöiden kokemustiedon aktiiviselle käytölle ja organisaation alueiden integroinnille prosessiin. Toimijoiden mahdollisuudet oman työn hahmottamiseen kokonaisuudessaan paranevat.