Ilmastonmuutos Lapissa näkyvätkö muutokset sopeutuuko luonto?
Toimittajat
Nikula, Ari
Varmola, Martti
Julkaisusarja
Metlan työraporttejaWorking Papers of the Finnish Forest Research Institute
Numero
25
Sivut
58 s.
Finnish Forest Research Institute Metsäntutkimuslaitos
2006
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-40-2000-1
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-40-2000-1
Tiivistelmä
Rovaniemen ja Kolarin toimintayksiköiden tutkimuspäivän aiheena oli ilmastonmuutos Lapissa ja sen vaikutukset metsäluontoon. Tuomenvirta ja Drebs tarkastelevat Lapin ilmastoa Sodankylässä vuodesta 1908 lähtien tehtyjen lämpötilan mittausten perusteella. Aineisto osoittaa, että monien sovellusten kannalta tärkeissä lämpötilasuureissa on havaittavissa muutoksia, vaikka keskilämpötiloista ei pitkäkestoisia tilastollisesti merkitseviä trendejä löytyisikään.Helteen artikkelissa tarkastellaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia poronhoitoon. Artikkelissa testattiin neljä yleisesti esitettyä ja tärkeimpänä pidettyä hypoteesia lumipeitteen ja kesälämpötilojen vaikutuksesta porojen vasomistulokseen, kuolleisuuteen ja painoihin.Itkosen artikkelissa tarkastellaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin. Jotta luonnonsuojelun tavoitteet voidaan ilmaston muuttuessakin saavuttaa, luonnonsuojelualueiden hoidossa on otettava muutoksen vaikutukset huomioon ja varauduttava niihin jo ennakolta.Juntunen, Neuvonen ja Sutinen tarkastelevat männyn puurajan muutoksia viimeisen 400 vuoden aikana ja metsänraja-puuraja -vaihettumisvyöhykkeen ikärakennetta. Tulokset tukevat havaintoja, joiden mukaan 1900-lukua edeltäneet vuosisadat olivat yleisesti kylmiä ja sisälsivät ainoastaan muutamia uudistumisen kannalta suotuisia ajanjaksoja vuosisadassa. Männyn puuraja on edennyt 1900-luvulla Länsi-Lapissa yli 30 kilometrin päähän vuosisadan alun metsänrajasta.Mikkola ja Virtanen esittävät paikkatietoaineistoihin ja -menetelmiin perustuvan tilastollisen mallin, jolla männyn metsänrajan sijainti voidaan mallittaa suhteessa maantieteelliseen sijaintiin, topografiaan ja lämpötilaan. Mallin parametreja muokkaamalla pystytään tarkastelemaan myös mahdollisen ilmastomuutoksen aiheuttamia teoreettisia metsänrajan siirtymiä.Syksyllä 2004 Kilpisjärvellä lensi miesmuistiin suurin määrä aikuisia tunturimittareita. Virtanen, Pekkanen, Mikkola ja Kauhanen esittävät maastotöihin ja satelliittikuvatulkintoihin perustuen, missä ja minkälaisina tunturimittarin syönti kasvillisuudessa esiintyi Kilpisjärven alueella vuosina 2004 ja 2005.Mielikäinen pohtii artikkelissaan ihmisen aiheuttamien muutosten vaikutusta metsien kasvuun sekä sitä, miten ilmastonmuutos tulisi ottaa huomioon metsien hoidossa.
Collections
- Metlan työraportteja [442]