Itämerirehua kotimaisista kalavirroista

Itämerirehua kotimaisista kalavirroista -hankkeessa selvitettiin kotimaisen kalajauholinjan ja itämerirehun taloudellisia vaikutuksia suomalaiseen kalatalouteen. Hankkeessa arvioitiin myös vesiviljelyn kompensaatiomenetelmiä ja erityisesti itämerirehun toteuttamismahdollisuuksia. Luonnonvarakeskus koordinoi hankkeen ja teki taloudelliset arvioinnit. Kalajauholinjaa koskevat teknis-taloudelliset arviot tehtiin yhteistyössä Ab Salmonfarm Oy:n kanssa. Gaia Consulting Oy suunnitteli vesiviljelyn kompensaatiomenetelmiä yhteistyössä Suomen Kalankasvattajaliiton, Luonnonvarakeskuksen ja si-dosryhmien kanssa. Investointi kotimaisen kalajauhon valmistukseen on merkittävä avaus sinisen biotalouden toteuttamiseksi suomalaisessa elintarviketuotantoketjussa. Taloudellisten laskelmien perusteella kalajauhoa voidaan tuottaa Suomessa kilpailukykyisesti, jos raaka-ainetta riittää ja uusi tuotantoprosessi toimii suunnitelmien mukaisesti. Kotimainen kalajauhotuotanto luo silakankalastajille uuden kannat-tavan lähimarkkinan, lyhentää kalarehujen raaka-aineiden kuljetusketjua ja synnyttää kalajauhotuo-tannossa arvonlisää ja uusia työpaikkoja saaristoon. Kalajauhon valmistus parantaa myös Suomen valkuaisomavaraisuutta ja kauppatasetta. Rehuteollisuus voi valmistaa Itämeren kalasta tehdystä kalajauhosta itämerirehua. Tämä avaa kalankasvattajilla mahdollisuuden siirtyä laajamittaisesti itämerirehun käyttöön. Itämerirehua käyttävä kalankasvattaja kierrättää Itämeren ravinteita ja kasvatus muuttuu ravinnetaseessaan kalarehun nykyisillä raaka-aineosuuksilla kuormitusneutraaliksi. Itämerirehun käytöllä olisi merkittävä vaikutus rannikon kalankasvatuksen tuottoihin ja työllisyyteen, jos kalankasvatusyritykset saisivat itämerirehun käytön vastineena lisätä tuotantoaan. Monissa vesiviljelyä ja vesiensuojelua koskevissa tutkimuksissa, suunnitelmissa ja ohjelmissa suositellaan Itämerirehun käyttöönottoa. Itämerirehuun liittyvää kompensaatiota ei ole vielä kuitenkaan sovellettu käytäntöön, koska sitä koskevat käytännön ohjeistukset ja säännökset ovat puuttuneet. Kalatalouden, ympäristöalan ja luvituksen asiantuntijoiden näkemyksiä itämerirehusta jalostettiin hankkeen työpajoissa käytännön ratkaisumalleiksi. Työn tuloksena syntyi muun muassa yleinen kompensaatiosuunnitelman runko, jota yritykset voivat hyödyntää hakiessaan kompensaatioihin perustuvia uusia lupia kalankasvatukseen.