Kollaja-hankkeen vaikutukset Iijoen vaelluskalakantojen elvyttämiseen

Pohjolan Voima käynnisti Iijoen vesivoimatuotannon lisäämiseen tähtäävän ns. Kollaja-hankkeen aktiiviset valmistelutoimet vuonna 2007. Hankkeen päätarkoituksena on lisätä sähköntuotantoa ja säätökapasiteettia rakentamalla Iijoen keskijuoksulle tekojärvi ja uusi voimalaitos (teho 32 MW). Toteutuessaan hanke parantaa myös Iijoen alajuoksun olemassa olevien viiden voimalaitoksen tuotantokykyä. Tämän työn tavoitteena oli selvittää Kollaja-hankkeen toteuttamisesta lohikalakantojen elvyttämiselle aiheutuvat todennäköiset ongelmat suhteutettuna vesistön nykytilaan tai potentiaaliseen lähtötilaan. Raportti keskittyy lohen elinkiertoon liittyviin kysymyksiin mm. lohikantamallinnuksen keinoin ja jokiuomien ympäristövirtaamatarpeisiin. Raportissa esitetään lisäksi keskeisiä toimenpidevaihtoehtoja Kollaja-hankkeen aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi ja kompensoimiseksi. Kollaja-hankkeella on todennäköisesti haitallisia vaikutuksia Iijoen vaelluskalakantojen elvyttämiselle. Haittaa aiheuttavat erityisesti uusi voimalaitos (kuudes laitos jokisuulta lähtien) ja tekojärvi vesistön keskiosalla, sekä virtaamajakojen ja virtausreittien muuttuminen. Erityisesti Livojoen vaelluskalakantojen elvyt-tämismahdollisuudet heikentyisivät huomattavasti vaellusyhteyksien vaikeutuminen vuoksi. Iijoen luonnonuoman (Kipinän alue) osalta haittavaikutukset jäisivät kokonaisuuden kannalta todennäköisesti kohtalaisen vähäisiksi. Niistä merkittävimmät aiheutuisivat suunnitelluista alhaisista syys- ja talvivirtaamista, jotka voisivat heikentää alueella lisääntyvien lohien kutumahdollisuuksia sekä mädin ja poikasten selviytymistä. Lohen elinkiertovaiheista merkittävimmät ongelmat kohdistuisivat todennäköisimmin vaelluspoikasiin niiden alasvaelluskuolleisuuden kasvaessa (tekojärvi + kuudes voimalaitos). Erityisen haitallista olisi, jos Pudasjärven yläpuolisten laajojen tuotantoalueiden vaelluspoikaset ajautuisivat Kollajan tekojärveen johtavalle reitille. Tämä nostaisi smolttien kuolleisuutta huomattavasti tilanteessa, jossa alasvaelluskuolleisuus on jo muutenkin korkea (viisi alajuoksun voimalaitosta ja patoallasta). Raportin keskeisenä suosituksena onkin se, että vaelluspoikasten joutuminen tekojärveen pitää estää. Lohen nousuvaellukselle Kollaja-hankkeen toteuttamisesta ei todennäköisesti aiheutuisi ratkaisemattomia lisäongelmia. Keskeisiä toimenpiteitä Kollaja-hankkeesta lohikantojen elvyttämiselle aiheutuvien ongelmien ratkai-semiseksi ja kompensoimiseksi olisivat mm: • Vaelluspoikasten alasvaelluksen varmistaminen (virtaamajaot ja rakenteet) • Lohen nousuvaelluksen varmistaminen Iijoen luonnonuomassa (virtaamajaot) • Riittävän suuret ympäristövirtaamat Iijoen luonnonuomassa (mm. talvivirtaamat) • Livojoen vaellusyhteyksien kehittäminen (kalatiet, lohien siirrot) • Raasakan vanhan uoman käyttöönotto kutu- ja poikastuotantoalueeksi Mikäli näissä toimenpiteissä onnistutaan, kokonaisuutta tarkastellen Kollaja-hanke ei estäisi vaelluskalojen palauttamista Iijokeen, mutta pienentäisi vaelluskalojen tuotantomahdollisuuksia.