Talvivaaran nikkelikaivoksen jätevesipäästöjen vaikutukset kaloihin : Loppuraportti
Korhonen, Pekka K.; Venäläinen, Eija-Riitta; Eriksson-Kallio, Anna Maria (2016)
Korhonen, Pekka K.
Venäläinen, Eija-Riitta
Eriksson-Kallio, Anna Maria
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
19/2016
Sivut
30 s.
Luonnonvarakeskus, Luke
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-222-5
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-222-5
Tiivistelmä
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL, 1.1.2015 lähtien Luonnonvarakeskus Luke) ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toteuttivat maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM) saadun toimeksiannon mukaisesti tutkimuksen, jossa oli tavoitteena selvittää Talvivaaran kaivosalueelta vesistöihin päässeiden jätevesien mahdollisesti aiheuttamat kudosmuutokset kaloissa sekä kudoksiin kertyneet raskasmetallipitoisuudet. Näytteenotto (viisi kierrosta 15.11.2012-17.07.2015 välisenä aikana) keskitettiin kaivoksen vaikutusalueella Kivijärvelle ja Laakajärvelle (Vuoksen vesistö) sekä Oulujoen vesistöalueella Kalliojärvelle, Kolmisoppeen ja Jormasjärvelle. Lisäksi mukana oli neljä vertailujärveä. Tulosten perusteella pyrittiin arvioimaan Talvivaaran kaivoksen päästöjen vaikutuksia kaloihin sekä kalojen käyttökelpoisuutta elintarvikkeena.
Talvivaaran kaivoksen vaikutukset kuormitusalueen kalojen raskasmetallipitoisuuksiin näkyivät pääosin yksittäisinä kohonneina arvoina. Mitatut arseenin, kromin, lyijyn, nikkelin ja uraanin sekä hivenaineiden kuparin, raudan, seleenin ja sinkin pitoisuudet olivat pieniä, usein alle määritysrajojen. Kuitenkin kohonneita, sallitun enimmäispitoisuusrajan ylittäviä yksittäisiä kadmiumpitoisuuksia esiintyi kuormitus-alueella etenkin ensimmäisillä näytteenottokierroksilla. Näitä ylityksiä havaittiin Jormasjärven ja Kolmisopen särkinäytteistä vielä kolmannella kierroksella. Seurannan jatkuessa niin kadmiumpitoisuudet kuin alkuaineista mangaanipitoisuudet pienenivät, mutta elohopean osalta rajaarvojen ylityksiä esiintyi kaikilla tutkimuskierroksella. Ahvenen elohopeapitoisuudet ylittivät Talvivaaran kuormitusalueella yleisesti sallitun lainsäädännöllisen enimmäismäärän ja olivat korkeammat kuin kolmella vertailujärvellä (Kivesjärvi, Teerijärvi, Kiantajärvi). Raja-arvon ylityksiä oli etenkin kooltaan yli 100 gramman ahvenissa.
Marraskuussa 2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon jälkeen Kainuun maakunta - kuntayhtymä (nyk. Kainuun sote -kuntayhtymä/ympäristöterveydenhuolto) sekä Kainuun Ely-keskus antoivat käyttösuosituksensa Talvivaaran kaivoksen läheisille vesialueille (Kalliojärvi, Kolmisoppi ja Kivijärvi). Suositusten mukaisesti em. vesistöistä pyydettyä kalaa ei nk. varovaisuusperiaatteen mukaisesti suositeltu syötäväksi. Viiden kalastuskierroksen tulokset osoittavat raskasmetallipitoisuuksien kaloissa laskeneen. Annettua suositusta ei ole kuitenkaan purettu. Kaivosalueen lähijärvien pohjasedimenttiin varastoituneet raskasmetallit muodostavat edelleen riskin niiden kertymisestä kaloihin näillä alueilla, ja kalojen metallipitoisuuden seurantaa tuleekin jatkaa mm. tarkkailuohjelman mukaisesti.
Talvivaaran kaivoksen vaikutukset kuormitusalueen kalojen raskasmetallipitoisuuksiin näkyivät pääosin yksittäisinä kohonneina arvoina. Mitatut arseenin, kromin, lyijyn, nikkelin ja uraanin sekä hivenaineiden kuparin, raudan, seleenin ja sinkin pitoisuudet olivat pieniä, usein alle määritysrajojen. Kuitenkin kohonneita, sallitun enimmäispitoisuusrajan ylittäviä yksittäisiä kadmiumpitoisuuksia esiintyi kuormitus-alueella etenkin ensimmäisillä näytteenottokierroksilla. Näitä ylityksiä havaittiin Jormasjärven ja Kolmisopen särkinäytteistä vielä kolmannella kierroksella. Seurannan jatkuessa niin kadmiumpitoisuudet kuin alkuaineista mangaanipitoisuudet pienenivät, mutta elohopean osalta rajaarvojen ylityksiä esiintyi kaikilla tutkimuskierroksella. Ahvenen elohopeapitoisuudet ylittivät Talvivaaran kuormitusalueella yleisesti sallitun lainsäädännöllisen enimmäismäärän ja olivat korkeammat kuin kolmella vertailujärvellä (Kivesjärvi, Teerijärvi, Kiantajärvi). Raja-arvon ylityksiä oli etenkin kooltaan yli 100 gramman ahvenissa.
Marraskuussa 2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon jälkeen Kainuun maakunta - kuntayhtymä (nyk. Kainuun sote -kuntayhtymä/ympäristöterveydenhuolto) sekä Kainuun Ely-keskus antoivat käyttösuosituksensa Talvivaaran kaivoksen läheisille vesialueille (Kalliojärvi, Kolmisoppi ja Kivijärvi). Suositusten mukaisesti em. vesistöistä pyydettyä kalaa ei nk. varovaisuusperiaatteen mukaisesti suositeltu syötäväksi. Viiden kalastuskierroksen tulokset osoittavat raskasmetallipitoisuuksien kaloissa laskeneen. Annettua suositusta ei ole kuitenkaan purettu. Kaivosalueen lähijärvien pohjasedimenttiin varastoituneet raskasmetallit muodostavat edelleen riskin niiden kertymisestä kaloihin näillä alueilla, ja kalojen metallipitoisuuden seurantaa tuleekin jatkaa mm. tarkkailuohjelman mukaisesti.
Collections
- Julkaisut [87091]