Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskuksen julkaisut
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskuksen julkaisut
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Viljelytaimikoiden hirvituhot Lapissa ja Kuusamossa

Jalkanen, Risto; Aalto, Tarmo; Hallikainen, Ville; Hyppönen, Mikko; Mäkitalo, Kari (2005)

 
Avaa tiedosto
Jalkanen.pdf (590.1Kt)
Lataukset 

URI
https://metsatieteenaikakauskirja.fi/article/6137

Jalkanen, Risto
Aalto, Tarmo
Hallikainen, Ville
Hyppönen, Mikko
Mäkitalo, Kari

Julkaisusarja
Metsätieteen aikakauskirja

Numero
4

Sivut
399-411


Metsäntutkimuslaitos Suomen metsätieteellinen seura
2005
doi:10.14214/ma.6137
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016111628734

Kuvaus

Tutkimusartikkeli
Tiivistelmä
Hirven merkitystä taimikkotuholaisena tutkittiin 264 metsänuudistusalalla, jotka oli viljelty männylle tai/ja kuuselle vuosina 1984-1995 Lapin ja Kuusamon yksityismetsissä. Linjoittaisena otantana inventoidut taimikot saatiin ositetulla satunnaisotannalla noin 20 000 yksityismetsien viljelyalan joukosta (1,3%). Kesällä ja syksyllä 2001 kerätystä aineistosta 24 % on täydennysviljelyaloja. §§ Kaikkien taimikoiden keskimääräinen hirvituhoprosentti oli 15,1 viljelymännyillä. Merkittävimmät tuhot painottuivat Lapin lounaisosan (ns. Lapin kolmio) ja Etelä-Lapin kuntiin, missä hirvi oli vaurioittanut keskimäärin 31–37 % männyn viljelytaimista. Keskimääräistä enemmän hirvituhoa oli tuoreilla kankailla, lajittuneilla hiesusavimailla, mätästetyillä kuvioilla ja voimakkaasti vesottuneilla aloilla. Hirvituhoa oli enemmän istutus- kuin kylvötaimikoissa. Tuhot lähes puuttuivat korkeiden maiden taimikoista. Kaksi kolmasosaa hirvituhoista oli 1,0–2,5 metriä pitkissä taimissa. Hirvi oli lisännyt merkittävästi männyn viljelytaimien latvakatoa, ranganvaihtoa, kaksihaaraisuutta ja pensastumista. Lisäksi taimien normaalin kehityksen havaittiin häiriintyneen hirvestä riippumatta. Kuusella hirvituhoja oli ympäri tutkimusaluetta. Hirviä pidetään nyt yhtenä taloudellisesti merkittävimmistä Lapissa esiintyvistä taimikkotuholaisista. Hirvien aiheuttamien menetysten vähentämiseksi hirvikanta olisi erityisesti Lapin kolmiossa ja Etelä-Lapissa pidettävä oleellisesti vuosituhannen vaihteen tasoa pienempänä. Lisäksi tulisi harkita kuusen viljelyn lisäämistä männyn kustannuksella.
Collections
  • Julkaisut [87085]
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus