Nurmialueiden potentiaalinen biomassa bioenergian tuotantoon Euroopassa
Niemeläinen, Oiva (2015)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Niemeläinen, Oiva
Julkaisusarja
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Numero
55/2015
Sivut
p. 43-54
Luonnonvarakeskus (Luke)
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-326-111-2
Tiivistelmä
Hoidetuilla viljelemättömillä pelloilla ja viherkesannoilla muodostuu Suomessa vuosittain mittava
määrä biomassaa, joka voitaisiin käyttää syötteenä biokaasun tuottamiseen. Satovaihtelu ao. lohkoilla
on suurta (1330 – 10300 kg ka/ha). On siis sellaisiakin HVP-lohkoja, joilla on suuri sato hyödynnettäväksi.
Rehunurmien satovaihtelun vuoksi on oletettavaa, että ajoittain muodostuu ”ylijäämä” säilörehua,
joka sopisi biokaasun syötteeksi. Viherlannoitusnurmien biomassasta olisi satoa hyödynnettävissä
bioenergian raaka-aineeksi. Viljan aluskasveilla voitaisiin järjestää syötteen tuotantoa suurilla pinta-
aloilla, mutta hehtaarisato olisi pieni. Nurmibiomassoja on Suomessa eri lähteistä käytettävissä
bioenergian tuotantotilanteita varten, jos niiden käyttäminen on taloudellisesti järkevää. Myös sadon
tuotanto- ja korjuuketjut ovat olemassa. Kuinka paljon bioenergiaa nurmialalta olisi tuotettavissa,
riippuu nurmenviljelyn intensiivisyydestä ja kuinka suurelta osalta nurmilohkoja biomassa korjattaisiin
energiantuotantoon. Tämän tarkastelun arvio esitetyillä olettamuksilla olisi n. 4,7 TWh vuodessa.
määrä biomassaa, joka voitaisiin käyttää syötteenä biokaasun tuottamiseen. Satovaihtelu ao. lohkoilla
on suurta (1330 – 10300 kg ka/ha). On siis sellaisiakin HVP-lohkoja, joilla on suuri sato hyödynnettäväksi.
Rehunurmien satovaihtelun vuoksi on oletettavaa, että ajoittain muodostuu ”ylijäämä” säilörehua,
joka sopisi biokaasun syötteeksi. Viherlannoitusnurmien biomassasta olisi satoa hyödynnettävissä
bioenergian raaka-aineeksi. Viljan aluskasveilla voitaisiin järjestää syötteen tuotantoa suurilla pinta-
aloilla, mutta hehtaarisato olisi pieni. Nurmibiomassoja on Suomessa eri lähteistä käytettävissä
bioenergian tuotantotilanteita varten, jos niiden käyttäminen on taloudellisesti järkevää. Myös sadon
tuotanto- ja korjuuketjut ovat olemassa. Kuinka paljon bioenergiaa nurmialalta olisi tuotettavissa,
riippuu nurmenviljelyn intensiivisyydestä ja kuinka suurelta osalta nurmilohkoja biomassa korjattaisiin
energiantuotantoon. Tämän tarkastelun arvio esitetyillä olettamuksilla olisi n. 4,7 TWh vuodessa.
Collections
- Julkaisut [87116]