More from agriculture – testing the concept and practise of locally driven environmental initiatives

Abstract

The current control oriented approach in agri-environmental governance responds poorly to environmental issues on the local scale, as well as on the regional and macro-regional scales. Furthermore, it contributes to the distrust that exists between the agricultural and environmental sectors, this is partly due to the inefficiency of the implemented measures in delivering the required outcomes, and partly due to the frustration among farmers who feel that the policy is not addressing the right issues and is not taking the situational specifics on the farm into account. Thus, a paradigm change to a more management-oriented approach is needed. Recent experiences in participatory agri-environmental management projects and initiatives in the Baltic Sea Region suggest strong motivation and willingness of farmers to assume responsibility and engage in actions concerning the environment. Farmers are increasingly building their self-images as land managers, in addition to food producers. This image must be appreciated and acknowledged in the administration and the governance system must find ways to overcome the inherent challenges in producing better environmental outcomes through locally adapted and collective approaches. There are initiatives throughout Europe that seek to utilize the Rural Development Programmes better for a more holistic benefit. We must learn to value, not only environmental services and the ecosystem as a whole, but also the extra time and money invested in initial communication, consultation and coordination in local development projects and management actions. The cases studied and highlighted in this report offer examples of different ways to integrate agricultural production with land and water management, and to utilize the opportunities the general EU CAP framework provides. It is largely up to the will and motivation of individuals, farmers, government officials and advisors alike to make the most of these opportunities. This paper suggests how different local, regional, national and international fora and networks can support the local management. Ultimately, as our cases demonstrate, strongly motivated persons can drive initiatives if they have the appropriate support tools and data available and over time this has the potential to also contribute to adaptations on the system level. Better communication – on all levels, when it is open, honest, transparent and continuous – is the key to success.

Nykyinen maatalouden ympäristöpolitiikka perustuu valvontaan ja säätelyyn, eikä kykene vastaamaan sille asetettuihin haasteisiin paikallis- ja aluetasolla tai alueiden välillä. Se myös lisää epäluuloa maatalouden toimijoiden ja ympäristöhallinnon välillä. Tämä johtuu osin siitä, etteivät toimenpiteiden vaikutukset ole odotetunkaltaisia, mutta myös siitä, että viljelijät ovat turhautuneita nykyiseen tilanteeseen. Toimenpiteiden ei katsota kohdistuvan oikeisiin asioihin tai ottavan kunkin maatalousyrityksen tilannetta yksilöllisesti huomioon. Tästä syystä tarvitaan uutta lähestymistapaa, joka korostaa paikallislähtöistä johtamista. Viimeaikaiset kokemukset maatalouden ympäristötoimenpiteiden toteuttamiseen liittyvistä hankkeista Itämeren alueella osoittavat, että viljelijöillä on voimakas motivaatio ottaa enemmän vastuuta ympäristöasioissa ja toteuttaa toimenpiteitä tiloillaan. Viljelijät kokevat yhä enenevässä määrin, että he eivät ole työssään ainoastaan ruoantuottajia vaan myös vastaavat maankäytöstä ja maaseutuympäristön hoidosta kokonaisuudessaan. Tätä näkemystä on syytä kunnioittaa ja hallinnon tulee ottaa se huomioon toiminnassaan. Ympäristötoimenpiteisiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi tulee kehittää paremmin paikallisiin oloihin soveltuvia hankkeita ja korostaa yhteistyötä niiden toteuttamisessa. Tämän saavuttamiseksi maaseudun kehittämisohjelmia pyritään hyödyntämään kaikkialla Euroopassa. Meidän tulee oppia arvostamaan myös ylimääräistä aikaa ja rahaa, jotka investoidaan sisäiseen viestintään, konsultoitiin ja koordinaatioon paikallislähtöisissä kehittämishankkeissa sen lisäksi, että arvostamme ympäristöpalveluja ja ekosysteemiä kokonaisuutena. Tämän raportin tapaustutkimukset tarjoavat esimerkkejä erilaisista tavoista yhdistää maataloustuotanto maankäytön ja vesien hallintaan. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka antaa siihen myös mahdollisuuksia. Kyse on pitkälti yksilöiden: viljelijöiden, virkamiesten ja neuvojien halusta ja motivaatiosta hyödyntää näitä mahdollisuuksia parhaan mukaan. Tämä raportti esittelee kuinka erilaiset paikalliset, alueelliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot voivat tukea huomion kohdentamista paikallistason johtamiseen. Vahvasti motivoituneet henkilöt voivat vetää aloitteita, mikäli heillä on käytettävissään sopivia työkaluja ja riittävästi tietoa. Ajan myötä tämä käytäntö lisää hallinnon tasolla tapahtuvia uudistuksia. Parempi viestintä kaikilla tasoilla on menestyksen avain, mikäli se on avointa, rehellistä, läpinäkyvää ja jatkuvaa.