Maatalousyrittäjien työkyvyttömyyden syyt ja työurien pidentäminen

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitettiin maatalousyrittäjien työurien lyhenemisen keskeisimmät lääketieteelliset syyt sekä menetykset henkilövuosina ja kustannuksina. Kerätyn tiedon perusteella laadittiin erityisesti työkyvyttömyyseläkkeisiin johtavien työperäisten terveysongelmien torjuntaan priorisoituja toimenpideehdotuksia joiden avulla pyritään vahvistamaan ja pidentämään maatalousyrittäjien työuria. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta hankittujen tilastoaineistojen mukaan vuosina 2008–2012 myönnettiin yhteensä 4 088 uutta työkyvyttömyyseläkettä (ml. kuntoutustuet), joiden myötä menetettiin yli 6 800 henkilövuoden (a’ 365 vrk) työpanos ja joiden eläkekustannukset olivat yli 60 miljoonaa euroa. Toisena viisivuotisjaksona (2000–2004) maatalousyrittäjille korvattiin puolestaan 31 536 työtapaturmaa ja 1 789 ammattitautia, joiden vuoksi menetettiin noin 2 600 henkilövuoden työpanos ja joiden korvauskustannukset olivat 50 miljoonaa euroa. Lisäksi korvattiin 597 tapaturmaeläkettä, joista aiheutui huomattavia henkilövuosien menetyksiä. Vuosittainen työkyvyttömyyseläkesuhde oli keskimäärin 1,04 tapausta 100 vakuutettua henkilöä kohti (miehillä 0,94/100 ja naisilla 1,24/100). Vuosittainen tapaturmasuhde oli keskimäärin 6,7/100, ammattitautisuhde oli 0,38/100 ja tapaturmaeläkesuhde oli 0,13/100. Yleisimmät kansainvälisen ICD-10 -tautiluokituksen pääluokat työkyvyttömyyseläkkeelle olivat tuki- ja liikuntaelinten (tule) sairaudet (44,6 %) kuten polven tai lonkan nivelrikko, nikamavälilevyjen sairaudet ja hartianseudun pehmytkudossairaudet, mielenterveyden häiriöt (17,5 %) kuten masennustila ja toistuva masennus, vammat (10,2 %) kuten hartianseudun ja olkavarren vammat, verenkiertoelinten sairaudet (7,8 %) kuten sydänsairaudet, hermoston sairaudet (6,6 %) kuten Parkinsonin tauti sekä kasvaimet (6,3 %) kuten rinnan pahanlaatuiset kasvaimet. Eläkekustannukset ja menetetyt henkilövuodet jakaantuivat muutamin poikkeuksin samoissa suhteissa kuin eläkepäätökset tautiluokkien kesken. Naiset päätyivät työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle lyhyemmän työuran jälkeen kuin miehet. Naiset olivat myös yliedustettuina sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksissa että mielenterveyden häiriöissä. Lisäksi todettiin, että suomenkieliset maatalousyrittäjät olivat yliedustettuina kaikissa eläkelajeissa verrattuna äidinkielenään ruotsia puhuviin. Työtapaturmissa eniten korvauskustannuksia ja menetettyjä henkilövuosia aiheutui vammoista. Myös valtaosa tapaturmaeläkkeistä aiheutui vammoista. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä hengityselin- ja ihosairaudet olivat puolestaan merkittävimmät ammattitauteihin sekä niistä aiheutuneisiin korvauskustannuksiin ja menetettyihin henkilövuosiin johtaneet tautiluokat. Hankkeen järjestämässä asiantuntijatyöpajassa arvioitiin tutkimustulosten taustatekijöitä sekä toimenpiteitä, joilla voitaisiin puuttua työkyvyttömyyden syihin ja pidentää maatalousyrittäjien työuria. Tärkeimpinä toimenpiteinä nähtiin vakuutusjärjestelmän uudistukset työhyvinvoinnin edistämisessä, työturvallisuusriskien ennaltaehkäisy, tukipolitiikan kytkeminen mukaan työhyvinvointia tukeviin toimiin, johtamisosaamisen kehittäminen, työtapaturmien torjunta erityisesti riskiryhmissä ja tiedon jalkauttaminen maatalousyrittäjille koulutuksen ja neuvonnan avulla. Toimenpiteiden suunnittelua, toteutusta ja tiedon levittämistä yrittäjille edistää tutkimus- ja oppilaitosten, viranomaisten, asiantuntija- ja viestintäorganisaatioiden sekä maatalousyrittäjien välinen yhteistyö ja verkostoituminen. Toimenpiteiden perustana olevat tutkimukset ongelmien taustoista ovat välttämättömiä. Maatalousyrittäjien ammatillisessa ja jatkokoulutuksessa tulee korostaa maatalousyritysten työympäristön ja -menetelmien määrätietoista kehittämistä siten, että raskasta ruumiillista työtä tai toistotyötä sekä muita työperäisiä altisteita kyetään vähentämään. Nykyaikaiset työskentelyolosuhteet, joissa työ on vaihtelevaa ja se koetaan mielekkääksi, voivat vahvistaa maatalousyrittäjien fyysistä ja henkistä työkykyä sekä siten vahvistaa ja pidentää maatalousyrittäjien työuria.