Energian säästö joulutähden viljelyssä

Abstract

Joulutähti on tärkeä ruukkukukka Suomessa, jossa sitä viljellään vuosittain noin 1,8 miljoonaa kappaletta. Tutkimme energiankulutusta ja kasvien laatua viljeltäessä joulutähtiä eri lämpötiloissa ja vähässä tekovalossa. Viljelykokeita tehtiin vuosina 2011 ja 2012. Kokeiden tavoitteena oli energian säästö valkoisten ja punaisten joulutähtien viljelyn aikana kasvien laadun heikkenemättä. Vuonna 2011 käytimme kokeissamme nk. viileä aamu – lämmin ilta viljelylämpötilamenetelmää, jolla Luoteis- Euroopan Suomea leudommassa ilmastossa on säästynyt energiaa. Valitsimme viileän aamun lämpötilan asetusarvoiksi 8 °C 3 tuntia ja 10 °C yksi tunti. Auringon noustessa lämpötila nousi tai nostettiin 19-20 °C päivälämpötilaan. Lämmin ilta toteutettiin nostamalla tuuletuslämpötila ennen auringonlaskua 27 asteeseen joko 4 tai 3 tunniksi. Lämpötila sai laskea yölämpötilaan (18 °C) ulkolämpötilan laskiessa. Viileän aamun alhaiset asetusarvot saavutettiin harvoin, johtuen korkeista yölämpötiloista. Vuonna 2012 koejäsenenä oli valotusaika. Kaikissa käsittelyissä oli viileän aamun asetusarvona 10 °C noin 4 tuntia ja lämpimän illan asetusarvona 27 °C 4 tuntia. Valotusajat olivat 2 tai 5 tuntia koko viljelyn ajan, aluksi 10 tuntia jota seurasi 5 tuntia ja lopuksi 2 tuntia, ja 5 tuntia jota seurasi 2 tuntia. Tekovalotuksena olivat suurpainenatriumlamput. Vuonna 2011 kalusteet olivat lähellä kasveja (160 cm pöydän yläpuolella), joten niistä säteili kasveille lämpöä ja PAR-valoa (yhteyttämiselle aktiivinen valo) 120-150 μmol m-2 s-1. Toisena vuonna kalusteet olivat niin ylhäällä, että PAR-valon määrä oli puolet edellisestä vuodesta. Vaikka asetetut lämpötilat olivat alhaiset vuonna 2011, niin runsas PAR- valon määrä teki kasveista isolehtisiä ja näyttäviä. Vuonna 2011 energiaa säästyi alhaisemman lämpötilan viileän aamun käsittelyssä 20 % enemmän kuin korkeammassa viileän aamun lämpötilassa. Valkoisten lajikkeiden värilehdet eivät ruskettuneet, vaikka valkoisia lajikkeita on pidetty herkkinä alhaiselle lämpötilalle. Vuonna 2012 lämmitysenergian kulutus oli suurin 2 tunnin valotusajassa ja pienin 5 tunnin valotusajassa. Kokonaisenergian kulutus (lämpö + valotus) oli vähäisin 5 tunnin valotusajassa. Lyhyt valotusaika pienensi usean lajikkeen kokoa ja hidasti värittymistä. Kaikki lajikkeet saavuttivat kuitenkin kauppakelpoisuuden. Vihreiden lehtien yhteyttämistä mitattiin vuonna 2012 yhdellä punaisella ja valkoisella lajikkeella. Lehdet yhteyttivät jopa 10 °C:ssa. Kasvit olivat siten sopeutuneet näinkin alhaiseen lämpötilaan. Lajikkeiden välillä oli ero optimaalisessa lämpötilassa, jossa ne yhteyttivät parhaiten. Huonekestävyyttä simuloitiin 5 viikkoa. Kestävyyteen eivät vaikuttaneet viljelyn aikaiset lämpötila- ja valotuskäsittelyt. Kestävyys oli hyvä. Äkillistä lehtien varisemista ei tapahtunut.