Recreation Value and Quality of Finnish Surface Waters : Revealed Preferences, Individual Perceptions and Spatial Issues

Abstract

Water recreation is an irreplaceable part of experiencing the aquatic environment, but is threatened by the eutrophication of inland and coastal waters. Time and resources are spent daily on visiting water recreation sites and long time investments are made on water recreation with purchases of recreation properties near water. In this thesis the value of water recreation is studied through econometric analysis on actual market behavior. In the first stage, value for day-to-day local water recreation is estimated using the travel cost method. Water clarity is found to affect swimming and fishing activities significantly, while boating is less sensitive to deteriorated local water quality. A one-meter improvement in water clarity would, on average, increase local day-to-day recreation benefits from swimming from 31 to 92 million euros annually, and from 43 to 130 million euros for fishing activities. In the second stage, the summer house markets are studied, representing a long term financial commitment to water recreation. The analysis employs data on unbuilt, waterfront summer house lots, where water quality is found capitalized in prices. Using a water usability index to describe quality, compared to the satisfactory quality category, good water quality lots have a price premium of 9 %. Excellent water quality lots have, on average, over 19 % higher prices than a lot at a satisfactory water body. Willingness to pay for water quality is found weakly nonlinear. This implies that the protection of good quality water bodies is important, as the monetary losses from quality deterioration are larger than the benefits of improvement in general. The final study in the thesis examines the difference between subjective perception and objective scientific measures of water quality. For policies to have the intended effect, it is important that quality measures by which policy is defined and the perceived quality are either similar, or that the policy maker understands what the differences between the two measures are. Using survey data we find that one half of summer house owners assess water quality in a similar fashion with the official water usability index. The other half perceives quality systematically different with slight overestimation. In the case of travel cost studies, objective recreation-focused water quality measures reflect perceptions better when analyzing trips to nearby areas. For hedonic property pricing studies, price is not found to affect the probability of assessing quality differently. The result dissolves fears of causing econometric problems by the choice of quality measure. This thesis brings out new information on water recreation values in Finland and Europe using observed market behavior. Further, the thesis describes how the perception of water quality differs between the policy maker and the consumer. The thesis finds Finnish people as avid users of water resources willing to pay for better water quality, both in terms of increased traveling and through higher property prices. Economic grounds are found for the protection of water quality with applicable results for the implementation of the EU’s Water and Marine Strategy Framework Directives.

Vesissä virkistäytyminen on korvaamaton osa vesiluonnon tarjoamista kokemuksista. Virkistyskäyttöä kuitenkin uhkaa sisä- ja ulkovesien rehevöityminen. Virkistysalueilla käyntiin käytetään aikaa ja resursseja päivittäin, siinä missä loma-asuntojen hankinta vesistöjen läheltä edustaa pidemmän aikavälin investointeja. Tämä väitös tutkii vesissä virkistäytymisen arvoa todellisen markkinakäyttäytymisen perusteella ekonometristen menetelmien keinoin. Ensi vaiheessa arvioidaan päivittäisen paikallisen vesissävirkistäytymisen arvoa matkakustannusmenetelmän avulla. Paikallinen veden kirkkaus vaikuttaa uintija kalastamisaktiivisuuteen veneilijöiden ollessa vähemmän herkkiä vedenlaadun muutoksille. Näkösyvyyden kasvattaminen metrillä lisäisi päivittäisten uintikäyntien arvoa keskimäärin 31–92 miljoonalla eurolla vuosittain ja kalastuskäyntien arvoa 43–130 miljoonalla eurolla. Toisessa vaiheessa tutkitaan kesämökkimarkkinoita, jotka edustavat pitkän aikavälin sitoutumista vesissä virkistäytymiseen. Analyysissa havaitaan vedenlaadun vaikuttavan rakentamattomien rantatonttien hintaan. Vedenlaatua kuvataan tutkimuksessa käyttökelpoisuusluokituksen avulla. Verrattuna tyydyttävän vedenlaatuluokan omaavaan rantatonttiin, hyvä vedenlaatu kasvattaisi tontin hintaa noin 9 %. Erinomaisen vedenlaadun omaava rantatontti on keskimäärin noin 19 % kalliimpi kuin tyydyttävän vedenlaadun tontti. Maksuhalukkuus vedenlaadusta havaitaan heikosti epälineaariseksi. Hyvässä kunnossa olevien vesialueiden suojelu on siten tärkeää laadun heikennysten tuottaessa suhteessa suuremmat haitat kuin hyödyt vastaavasta laadun parannuksesta. Väitöksen viimeinen tutkimus arvioi eroavaisuuksia vedenlaadun subjektiivisessa havaitsemisessa ja objektiivisessa, tieteellisesti määritetyssä mittaristossa. Jotta vesipolitiikalla voitaisiin saavuttaa haluttu vaikutus on tärkeää että politiikantekijän käyttämä laatumittari vastaa havaittua laatumuutosta, tai että politiikantekijä ymmärtää mittarin ja havaintojen väliset eroavaisuudet. Kyselyaineisto paljastaa 50 % kesämökin omistajista arvioivan vedenlaadun samoin kuin virallinen käyttökelpoisuusluokitus. Muutoin vedenlaatu hieman yliarvioidaan. Matkakustannusmenetelmän osalta objektiiviset vesissä virkistäytymiseen keskittyvät vedenlaatumittarit kuvastavat koettua laatua paremmin, mitä lähempänä vastaajaa olevaa aluetta arvioidaan. Kesämökin hinnan ei havaita vaikuttavan vastaajien tapaan arvioida vedenlaatua virallisesta mittarista poikkeavasti. Tämä tieto helpottaa hedonisten hintojen menetelmän soveltamista poistaen epäilyksiä menetelmän soveltuvuudesta arvottamiseen. Tämä väitös tuo uutta tietoa veden virkistyskäytön arvosta Suomessa ja Euroopassa käyttäen hyväksi havaittua käyttäytymistä. Lisäksi väitös kuvaa kuinka politiikantekijän ja kuluttajan käsitys vedenlaadusta eroaa. Väitös kuvaa suomalaisia innokkaina vesialueiden virkistyskäyttäjinä jotka ovat valmiita maksamaan paremmasta vedenlaadusta mitattuna niin pidempinä matkoina kuin kalliimpina kiinteistöhintoina. Tutkimus löytää vedenlaadun suojeluun taloudellisia perusteita tulosten ollessa käytettävissä EU:n Vesipolitiikan puitedirektiivin ja Meristrategiadirektiivin toimeenpanossa.