Politiikkakatsaus kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä : päivitetty 30.9.2013

Kasvinsuojelu on oleellinen osa kasvintuotantoa. Kasvintuhoojat kuten rikkakasvit, tuhoeläimet ja kasvitaudit aiheuttavat runsaana esiintyessään merkittäviä sato- ja laatutappiota, jollei niitä torjuta. Kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö on ollut osa hyvää maatalouskäytäntöä (GAP) kaikkialla maailmassa. Vaativasta kasvinsuojeluaineiden rekisteröintijärjestelmästä huolimatta synteettisten valmisteiden runsas käyttö maataloudessa on aiheuttanut kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja erityisesti vesistöihin. Vain 3 % EU maissa myydyistä kasvinsuojeluaineista käytetään Euroopan pohjoisella vyöhykkeellä. Siitä huolimatta kasvinsuojeluaineiden käytön aiheuttamat ympäristöriskit on huomioitava Suomessa, sillä meillä vesistöjen pinta-ala on suurempi kuin viljelty peltoala. Puhtaiden vesivarantojen tärkeys korostuu globaalin ilmastonmuutoksen edetessä. EU on tehnyt selkeitä päätöksiä ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. Euroopan unionin komissio valmisteli Teemakohtaisen strategian torjunta-aineiden kestävästä käytöstä vuonna 2006. Kasvinsuojeluaineiden käytön aiheuttamia ympäristö- ja terveysriskejä päätettiin vähentää. Vuoden 2009 lopussa Euroopan parlamentti hyväksyi strategiaan perustuvan uuden puitedirektiivin kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä. Direktiivi 2009/128/EY edistää kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön ja integroidun kasvinsuojelun (IPM) kehittymistä EU:n sisällä. Politiikkakatsauksen tarkoitus on listata ja kuvailla niitä lukuisia direktiivejä ja asetuksia, joita integroidun kasvintuhoojien torjunnan (IPM) parissa työskentelevien asiantuntijoiden tulisi tuntea. Puitedirektiivin mukaisesti kaikkien EU:n jäsenvaltioiden tulee soveltaa IPM:n yleisiä periaatteita kansallisesti vuodesta 2014 alkaen ja sovittaa maatalouskäytännöt paikallisiin tarpeisiin ja sääoloihin. Suomen kansallinen toimintasuunnitelma kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä (2011) määrittelee ne tavoitteet ja toimenpiteet, joita noudattamalla pyritään kasvinsuojeluaineiden kestävään käyttöön kansallisella tasolla. Katsaus on yksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen koordinoiman PesticideLifehankkeen julkaisuista. PesticideLife-demonstraatiohanketta rahoittaa osaltaan EU:n LIFE+ - rahoitusohjelma. Lisätietoa hankkeesta löytyy sen kotisivuilta (www.mtt.fi/pesticidelife).

Växtskyddet utgör en väsentlig del av växtproduktionen. Skadegörare som ogräs, skadedjur, och växtsjukdomar kan förorsaka betydande skörde- och kvalitetsförluster om de inte bekämpas. Användningen av kemiska växtskyddsmedel har varit en betydande del av god jordbrukspraxis (GAP) överallt i världen. Trots ett krävande registreringssystem av växtskyddsmedel har en riklig användning av syntetiska produkter orsakat negativa verkningar på miljön och speciellt på vattendragen. Endast 3 % av de växtskyddsmedel som säljs i EU-länderna används i Europas nordliga delar. Trots det måste man beakta miljöriskerna som förorsakas av användningen av växtskyddsmedel i Finland, eftersom ytan av vattendrag hos oss är större än den odlade arealen. Vikten av rena vattenreserver ökar i och med att den globala klimatförändringen framskrider. EU har gjort klara beslut för att öka på miljömedvetenheten i all politikberedning. Europeiska unionens kommission beredde Mot en temainriktad strategi för hållbar användning av bekämpningsmedel år 2006. Man beslöt att minska på miljö- och hälsorisker som orsakas av växtskyddsmedel. I slutet av år 2009 godkände Europeiska parlamentet ett nytt ramdirektiv som baserade sig på strategin. Detta direktiv 2009/128/EG är den viktigaste grunden för utvecklingen av växtskyddsmedelanvändningen och Integrerat växtskydd (IPM) inom EU. Avsikten med denna översikt av politiken är att räkna upp och beskriva de otaliga dokument, direktiv och förordningar som personer som arbetar med IPM bör känna till. Enligt ramdirektivet bör alla EU:s medlemsländer tillämpa allmänna principer gällande IPM och nationellt anpassa de praktiska jordbruksmetoderna enligt lokala behov och väderförhållanden. Denna översikt av politiken har skickats åt den arbetsgrupp, bestående av sakkunniga, som bereder den nationella verksamhetsplanen om hållbar användning av bekämpningsmedel (National Action Plan, NAP, 2011). Översikten är en av PesticideLife-projektets publikationer. PesticideLife-demonstrationsprojektet koordineras av Forskningscentralen för jordbruks- och livsmedelsekonomi MTT och finansieras av EU:s LIFE+ -finansieringsprogram. Mera information finns på projektets hemsidor (www.mtt.fi/pesticidelife).