Integroitu kasvinsuojelu (IPM) ja riskienhallinta viljanviljelyssä

Suomen ilmasto on pohjoinen ja vaikka ilmasto lämpenisi ja sademäärä kasvaisi, valon määrä ei lisäänny. Ennustettu ilmastonmuutos voi lisätä kasvinsuojeluriskejä, joiden voidaan ajatella etenevän kolmena aaltona. Ensimmäisen aallon riskit aiheutuvat muutoksista ilmastossa ja säätekijöissä ja toisen aallon riskit siirtymisestä ympärivuotiseen viljelyyn. Kolmannen aallon riskit ilmenevät mahdollisten uusien viljelykasvien yleistymisen seurauksena. Sademäärän lisääntymisen myötä kasvinsuojeluaineiden huuhtoutuminen vesistöihin saattaa lisääntyä. Maankäyttö on muuttunut siten, että karjatilat painottuvat Itä- ja Pohjois- Suomeen ja kasvintuotantotilat Etelä- ja Länsi-Suomeen, mikä vaikeuttaa viljelykierron suunnittelua erityisesti kasvintuotantotiloilla. Muokkausmenetelmät ovat kehittyneet ja teknologisia innovaatioita syntyy koko ajan viljelytoimenpiteiden tueksi. Integroidun kasvinsuojelun periaatteet voi tiivistää neljään kohtaan: ennaltaehkäise, tarkkaile, torju harkiten ja seuraa torjunnan onnistumista. Ennakoivat kasvinsuojelutoimenpiteet, joita ovat kasvinvuorotus, lajikevalinta, tasapainoinen lannoitus ja maan muokkaus, luovat pohjan integroidun kasvinsuojelun toteuttamiselle. Tarvittavien kasvinsuojelutoimenpiteiden tulee perustua kasvukauden aikana tehtyyn tarkkailuun ja seurantaan, joiden tukena voidaan käyttää olemassa olevia kasvitautien ja tuomikirvojen esiintymisriskin ennustemalleja. Tehdyt toimenpiteet dokumentoidaan seuraavan vuoden kasvinsuojelun suunnittelemista varten. Tarkkailu vaatii aikaa, mutta jo pellolle polvistumalla ja tarkastamalla tilanteen ennen torjuntaa, viljelijä voi säästää kustannuksissa. Kasvinsuojeluaineet ovat luonnolle vieraita kemikaaleja ja jokainen käsittely maksaa, joten niiden käyttöä pyritään minimoimaan vain todetun tarpeen mukaiseksi. Oikein käytettynä kasvinsuojeluaineet ovat turvallisia. Joskus kesän hankalista sääolosuhteista johtuen kasvustoja joudutaan käsittelemään tuulisina päivinä ja tällaisessa tilanteessa tuulikulkeuma voi aiheuttaa riskejä muillekin kuin torjuttaville kohdeeliöille jäämien päätyessä vesistöihin. Kasvinsuojelu kehittyy edelleen ja IPM on sen laadullista parantamista. Ennakoivaa ja ajantasaista IPM - tutkimusta tarvitaan neuvonnan sekä viljelijöiden tueksi. Oppimista tapahtuu koko ajan ja integroidun kasvinsuojelun todelliset hyödyt nähdään vasta pitkällä aikavälillä. IPM -menetelmät kehittyvät käytännössä, joten demonstraatiotiloille on tarvetta tulevaisuudessakin. Tämä raportti on yksi julkaisuista, joita tuotetaan hankkeessa: ”Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa” (PesticideLife, 2010-2013). Hankkeessa keskitytään viljakasveihin. Yhdeksällä demonstraatiotilalla Etelä-Pohjanmaalla, Hämeessä ja ruotsinkielisellä Uudellamaalla kokeiltiin jo käytössä olevien ja vielä kehitettävien IPM -menetelmien käyttökelpoisuutta yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Demonstraatioiden yhtenä tavoitteena oli paljastaa IPM -menetelmien hyödyt ja haitat ilmaston, maan käytön ja teknologian muuttuessa sekä niiden suorat ja epäsuorat vaikutukset ympäristöriskeihin. MTT:n koordinoima hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFE -rahoitustukea ja hankkeessa ovat mukana myös NSL ja TUKES. Kaikki PesticideLife hankkeen raportit ja tiedot julkaistaan hankkeen kotisivulla (http://www.mtt.fi/pesticidelife).

Det finska klimatet är nordligt och ljusmängden kommer inte att öka även om klimatet blir varmare och nederbörden ökar. Den förutspådda klimatförändringen kan inverka på växtskyddsriskerna och man kan anta att de framskrider i tre olika skeden. Riskerna i det första skedet beror på förändringar i klimatet samt väderfaktorerna och riskerna i det andra skedet orsakas av övergång till odling året runt. Riskerna i det tredje skedet uppenbarar sig i samband med eventuella nya odlingsväxter. Urlakningen av växtskyddsmedel i vattendrag kan öka på grund av ökad nederbörd. Markanvändningen har förändrats så att husdjursgårdar förekommer främst i östra och norra Finland och växtodlingsgårdar i södra och västra Finland, vilket försvårar planeringen av växtföljden speciellt på växtodlingsgårdar. Bearbetningsmetoderna har utvecklats och nya teknologiska innovationer som stöder odlingsåtgärderna föds hela tiden. Principerna för integrerat växtskydd kan summeras i följande fyra punkter: förebygg, observera, överväg bekämpningen väl samt följ upp bekämpningen. Förebyggande växtskyddsåtgärder som växtcirkulation, sortval, balanserad gödsling och jordbearbetning utgör grunden för genomförandet av ett integrerat växtskydd. Nödvändiga växtskyddsåtgärder skall bygga på observationer och uppföljning under växtperioden och som stöd kan man använda befintliga prognosmodeller för växtsjukdomar och bladlöss. De utförda åtgärderna dokumenteras för att sedan användas vid planeringen av nästa års växtskydd. Att göra observationer tar tid men redan genom att böja sig ned och granska grödan innan bekämpningen kan odlaren spara in på kostnaderna. Växtskyddsmedlen är kemikalier som är främmande för naturen och varje behandling är en kostnad för odlaren. Därför försöker man minimera användningen enligt det konstaterade behovet. Rätt använda är växtskyddsmedlen säkra, men ibland kan till exempel eventuell vindavdrift orsaka risker för andra organismer än de som man bekämpar då rester kan hamna i vattendrag. Växtskyddet utvecklas kontinuerligt och genom IPM utvecklar man kvaliteten på växtskyddet. Förebyggande och aktuell IPM-forskning behövs som stöd till rådgivningen och odlarna. Den egentliga nyttan av ett integrerat växtskydd ser man först på längre sikt, men man lär sig ständigt nya saker. IPM-metoderna utvecklas i praktiken och därför finns det även i framtiden ett behov av demonstrationsgårdar. Denna rapport är en av de publikationer som ges ut inom projektet ”Minskning av växtskyddsmedlens miljöpåverkan i nordiska förhållanden” (PesticideLife 2010-2013). Projektet fokuserar på spannmål. I samarbete med odlare på nio demonstrationsgårdar i södra Österbotten, Tavastland och svenskspråkiga Nyland har man provat och utvärderat användningen av både befintliga IPM-metoder och IPM-metoder under utveckling. Ett av målen för dessa demonstrationer är att lyfta fram IPM-metodernas för- och nackdelar gällande förändringar i klimatet, jordanvändningen och teknologin, samt de direkta och indirekta effekterna på miljöriskerna. Projektet som koordineras av MTT har fått bidrag från EU:s finasieringsprogram LIFE+. NSL och TUKES medverkar i projektet. Samtliga rapporter från PesticideLife projektet och övriga uppgifter publiceras på projektets hemsidor (http://www.mtt.fi/pesticidelife ).

Finland is situated in the North and day length is much shorter in autumn and winter than in the summer. Even though the climate is likely to get warmer and precipitation is likely to increase, the amount of light will remain the same and therefore the breeding of new plant cultivars adapted to the Northern conditions necessary. The predicted climate change may have an effect on plant protection and risks can be seen to proceed in three steps. The first step is the changes in the climate and in weather conditions; in the second step risks are associated with switching to year-round production. The third step of risks is followed by possible new crop species. Run-off of plant protection products to water bodies might increase with increasing precipitation. In Finland, plant production farms are situated in the South and West and livestock farms in East and North. This complicates the planning of crop rotation especially in plant production farms. Tillage methods have been developed and new technological innovations arise all the time to support cultivation methods. Briefly, the principles of integrated plant protection are the following: preventative control, follow-up of pests, justified pest control, and follow-up of control efficacy. Proactive plant protection methods like crop rotation, cultivar selection, balanced nutrition and tillage are the basis of successful integrated pest management. Required plant protection actions should be based on observations and monitoring during the growing season. Current control thresholds and forecast models can be used to support decision making. Completed plant protection actions and their efficacy should be documented to help the planning of following year’s plant protection. Careful monitoring is time consuming but even with quick look at the growth, some of the expenses could be saved. Plant protection products are man-made chemicals and their applications are costly. Therefore attempts are made to minimise their usage only to justified need. Plant protection products are safe to use if the recommendations are followed correctly. Sometimes applications cannot be made in optimal conditions and plant protection products might end up in water bodies as a result of wind drift, for example, causing risks to non-target organisms and residues in water systems. Plant protection is developing over time and IPM is its qualitative improvement. Proactive and up-to-date IPM research is needed to support advisors and farmers. A learning process is ongoing and the real benefits of IPM can be seen after a longer period of time. IPM methods are developing in practice and therefore demonstration farms are needed in the future. This report is one of the publications produced as part of the project “Reducing environmental risks in use of plant protection products in Northern Europe” (PesticideLife, 2010 - 2013). The aim of the report is to open the background of integrated pest management (IPM). Cereals were the focus of the demonstrations carried out in nine farms located in three areas around Finland. Different IPM methods were tested and the experiences were discussed with the farmers. The aim of the demonstrations was to reveal the benefits and weaknesses of different IPM methods and their dependency on climate change, land use and technological development, and their effect on environmental risk. PesticideLife project is co-funded by EU LIFE+ programme, coordinated by MTT (Agrifood Research Finland) and other partners are Tukes and NSL. All the reports published by PesticideLife can be found on the project website (http://www.mtt.fi/pesticidelife/en).