Ruokahävikki ja pakkausvalinnat kotitalouksissa – Kuluttajan matkassa kaupasta kotiin : ECOPAF -hankkeen loppuraportti

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kotitalouksien ostoprosessia. Kotitalouksien ostoprosessin aikaista käyttäytymistä ja asenteita peilattiin edelleen kotitalouksissa syntyneeseen ruokahävikkiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tilanteita ja tekijöitä, jotka johtavat kotitalouksien ruokahävikkiin. Tutkimuksen erityisenä tarkastelunkohteena olivat pakkaukset: tarkoituksena oli tuottaa pakkauksiin liittyvää tietoa ruokahävikin vähentämiseksi kotitalouksissa. FOODSPILL-hankkeessa (2010–2012) toteutettiin syksyllä 2010 kuluttajatutkimus, missä 380 kotitaloutta piti ruokahävikkipäiväkirjaa kahden viikon ajan. Tutkimuksessa kotitaloudet punnitsivat syömäkelpoisen ruokahävikkinsä ja merkitsivät ruokahävikin päiväkirjaan. Kotitaloudet täyttivät myös taustakyselyn koskien talouden perustietoja (ikä, asema jne.) ja asenteita liittyen ruokaan ja ruokahävikkiin. Tämän lisäksi kotitaloudet keräsivät kolmen viikon ajalta kuittinsa kaikista ruokaostoksistaan alkaen yhtä viikkoa ennen hävikinpunnitsemisajanjaksoa. Näitä ostokuitteja tarkasteltiin ensimmäistä kertaa ECOPAF-hankkeessa vertaamalla yhtä aikaa kotitalouksissa syntynyttä ruokahävikkiä, kotitalouksien itsestään antamia taustatietoja sekä kuittiaineistoa, eli toteutuneita ostotapahtumia. Hankkeessa haastateltiin myös 14 ruokahävikkitutkimukseen osallistunutta kotitaloutta sekä toteutettiin online-ryhmäkeskustelu, johon osallistui 105 keskustelijaa. FOODSPILL-hankkeen mukaan kotitaloudet heittävät vuosittain syömäkelpoista ruokaa roskiin keskimäärin 23 kiloa henkilöä kohden. ECOPAF-hankkeessa tarkasteltiin kotitalouksien ostokuitteja ja havaittiin, että kaiken kaikkiaan kotitaloudet heittävät noin kuusi prosenttia ostamastaan ruoasta roskiin. Suhteessa ostettuihin ruokamääriin kotitalouksissa heitetään erityisesti roskiin perunaa, vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja leipää. Kaiken kaikkiaan kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin vuosittain noin 80 euron arvosta henkilöä kohden. Sinkuilla ruokaa menee roskiin noin 100 euron arvosta, pariskunnilla noin 140 euron arvosta ja lapsiperheillä noin 270 euron arvosta. Tutkimuksessa selvisi, että kotitaloudet jotka heittävät eniten ruokaa roskiin ostavat myös eniten ruokaa ja käyttävät eniten rahaa ruokaan. Edelleen kotitaloudet kokevat, että tehokkaimmat keinot vähentää ruokahävikkiä omassa kotitaloudessa ovat ruoanlaiton huolellisempi suunnittelu ja vanhemman tuotteen syöminen ensin. Kotitalouksissa hävikkiä syntyykin eniten juuri siitä syystä, että elintarvike ehtii pilaantua tai päiväys menee vanhaksi ja että ruokaa valmistetaan yli tarpeen. Etenkin ruoan pilaantumiseen ja päiväyksen vanhentumiseen voitaisiin reagoida joissakin tilanteissa mitoittamalla ostetun ruoan määrä vastaamaan paremmin ruoan menekkiä - varsinkin niiden elintarvikkeiden osalta, joita menee usein hävikkiin. Yksi tapa vähentää ruokakorin kokoa on ostaa pienempiä pakkauskokoja ja ECOPAF-hankkeessa tarkasteltiin, voisiko pienemmillä pakkauskoilla vähentää ruokahävikkiä. Hankkeessa tarkastellut ostokuitit osoittivat kuitenkin, etteivät ruokahävikkiä enemmän tuottaneet kotitaloudet ostaneet ainakaan muita kotitalouksia suurempia pakkauksia, joten pakkauskoon ja hävikin välillä ei löytynyt yhteyttä. Huomioitavaa on kuitenkin, että sinkut pitivät pienempiä pakkauskokoja merkittävänä keinona vähentää oman kotitaloutensa ruokahävikkiä. Peräti reilu puolet sinkuista uskoi, että oman kotitalouden ruokahävikkiä olisi mahdollista vähentää erittäin merkittävästi tai merkittävästi ostamalla pienempiä pakkauskokoja, samalla kun lapsiperheistä näin uskoi vain joka kuudes. Huomioitavaa on myös, että ne kotitaloudet, jotka kokivat pienemmän pakkauskoon olevan erittäin merkittävä tai merkittävä keino vähentää oman talouden ruokahävikkiä myös tuottivat enemmän ruokahävikkiä kuin muut kotitaloudet.