Lapin marjapuhelin
Peltola, Rainer (2013)
Julkaisusarja
MTT Raportti
Numero
93
Sivut
26 p
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-449-6
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-449-6
Tiivistelmä
Luonnonmarjojen kaupallinen talteenotto on nykyään lähes kokonaan ulkomaisen, maahan kutsutun työ-voiman varassa. Ulkomaisten poimijoiden organisoitu työskentely Lapin alueella alkoi vuonna 2005. Vuonna 2012 marjayritykset kutsuivat Lapin alueelle noin 2 000 ulkomaista poimijaa, enimmäkseen Thaimaasta.
Ulkomaisten poimijoiden määrän noustua poimijoiden ohjeistuksen ja poimintakäytäntöjen kehittäminen havaittiin tarpeelliseksi. Vuonna 2009 Lapin liitto, marjanpoimijoita kutsuneet yritykset sekä Lapin kylä-toiminnan tuki ry laativat yhteistyössä ohjeistuksen marjanpoiminnasta. Samalla perustettiin marjapuhelin palaute- ja tiedonvälityskanavaksi Lapin asukkaiden ja poimijoita kutsuvien yritysten välille. Marjapuhe-limen ylläpidosta vastasi Lapin kylätoiminnan tuki ry 2009–2011. Vuonna 2012 marjapuhelimen ylläpi-tovastuu siirtyi Lapin luonnontuote- ja elintarvikealojen kehittämisen työohjelmalle (LAPPI LUO), jota hallinnoi MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Rovaniemellä.
Marjakautena 2012 marjapuhelimeen ja -sähköpostiin saapui 55 palautetta, jotka koskivat marjanpoimin-taa. Palautteiden kokonaismäärä oli toiseksi alhaisin marjapuhelimen toiminta-aikana. Marjanpoimintaoh-jeistusta oli palautteen jättäjän mukaan rikottu 32 tapauksessa. Yleisin palautteen aihe oli liian lähellä ky-liä tapahtunut poiminta (38 prosenttia palautteista), toiseksi yleisin oli poimintakäytäntöihin kohdistunut yleinen kritiikki (27 prosenttia palautteista), kolmanneksi yleisin oli sekalainen palaute (20 prosenttia pa-lautteista: muun muassa huomautukset roskaamisesta, hygieniasta, avotulen käytöstä, liikennekäyttäyty-misestä). Vähiten palautteita jätettiin pihojen läheisyydessä tai muulla jokamiehenoikeuksiin kuulumat-tomalla alueella poimimisesta (15 prosenttia palautteista).
Marjapuhelimen toiminta-aikana vastaanotettujen palautteiden keskinäiset suhteet ovat muuttuneet. Mar-japuhelimen ensimmäisenä toimintavuonna (2009) 80 prosenttia palautteesta koski liian lähellä asutusta tai kyliä tapahtuvaa poimintaa. Vuonna 2012 vastaava osuus oli 53 prosenttia. Samalla yleisen kritiikin osuus palautteista on noussut 9 prosentista (vuosi 2009) 27 prosenttiin (vuosi 2012).
Ulkomaisten poimijoiden määrän noustua poimijoiden ohjeistuksen ja poimintakäytäntöjen kehittäminen havaittiin tarpeelliseksi. Vuonna 2009 Lapin liitto, marjanpoimijoita kutsuneet yritykset sekä Lapin kylä-toiminnan tuki ry laativat yhteistyössä ohjeistuksen marjanpoiminnasta. Samalla perustettiin marjapuhelin palaute- ja tiedonvälityskanavaksi Lapin asukkaiden ja poimijoita kutsuvien yritysten välille. Marjapuhe-limen ylläpidosta vastasi Lapin kylätoiminnan tuki ry 2009–2011. Vuonna 2012 marjapuhelimen ylläpi-tovastuu siirtyi Lapin luonnontuote- ja elintarvikealojen kehittämisen työohjelmalle (LAPPI LUO), jota hallinnoi MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Rovaniemellä.
Marjakautena 2012 marjapuhelimeen ja -sähköpostiin saapui 55 palautetta, jotka koskivat marjanpoimin-taa. Palautteiden kokonaismäärä oli toiseksi alhaisin marjapuhelimen toiminta-aikana. Marjanpoimintaoh-jeistusta oli palautteen jättäjän mukaan rikottu 32 tapauksessa. Yleisin palautteen aihe oli liian lähellä ky-liä tapahtunut poiminta (38 prosenttia palautteista), toiseksi yleisin oli poimintakäytäntöihin kohdistunut yleinen kritiikki (27 prosenttia palautteista), kolmanneksi yleisin oli sekalainen palaute (20 prosenttia pa-lautteista: muun muassa huomautukset roskaamisesta, hygieniasta, avotulen käytöstä, liikennekäyttäyty-misestä). Vähiten palautteita jätettiin pihojen läheisyydessä tai muulla jokamiehenoikeuksiin kuulumat-tomalla alueella poimimisesta (15 prosenttia palautteista).
Marjapuhelimen toiminta-aikana vastaanotettujen palautteiden keskinäiset suhteet ovat muuttuneet. Mar-japuhelimen ensimmäisenä toimintavuonna (2009) 80 prosenttia palautteesta koski liian lähellä asutusta tai kyliä tapahtuvaa poimintaa. Vuonna 2012 vastaava osuus oli 53 prosenttia. Samalla yleisen kritiikin osuus palautteista on noussut 9 prosentista (vuosi 2009) 27 prosenttiin (vuosi 2012).
Collections
- MTT Raportti [186]