Tuotantomuodon, karjakoon, keskituotoksen ja maidon bakteeri- ja solupitoisuuksien vaikutukset vasikkakuolleisuuteen lypsykarjatiloilla Pohjois-Savossa
Oksman, Anita; Korhonen, Arja; Hartikainen, Kaisa; Kauppinen, Risto; Kainulainen, Petri; Suhonen, Pirjo; Huuskonen, Arto; Korhonen, Pirkko; Nokka, Sanna (2012)
Oksman, Anita
Korhonen, Arja
Hartikainen, Kaisa
Kauppinen, Risto
Kainulainen, Petri
Suhonen, Pirjo
Huuskonen, Arto
Korhonen, Pirkko
Nokka, Sanna
Julkaisusarja
MTT Raportti
Numero
69
Sivut
s. 56-60
MTT
2012
Tiivistelmä
Vasikkakuolleisuuteen vaikuttavia tekijöitä selvitettiin keväällä 2011 Pohjois-Savossa 1 159 lypsykarjatilalla (yhteensä 28 630 lehmää) ProAgrian tuotosseurantatietoja vuodelta 2009 käyttäen. Vuonna 2009 Pohjois-Savossa vasikkakuolleisuus oli tuotosseurantatiloilla 6,99 %. Koko maan tuotosseurannassa olevien lypsykarjatilojen vasikkakuolleisuus oli 8,21 %. Tutkimuksessa mukana olleista tiloista 99,2 % oli tavanomaisessa tuotannossa ja 0,8 % luonnonmukaisessa tuotannossa. Luonnonmukaisessa tuotannossa vasikkakuolleisuus (10,49±3,98 %, n=9) oli 3,53 prosenttiyksikköä tavanomaista tuotantomuotoa (6,96±6,21 %, n=1 150) korkeampi (p=0,026, Mann-Whitney U). Karjakoko vaikuttaa vasikkakuolleisuuteen (r=0,146, p<0,001, Spearman). Korkein vasikkakuolleisuus (8,42±5,25 %, n=166) oli tiloilla, joilla oli 40 80 lehmää. Toiseksi korkeimmat vasikkakuolleisuusluvut (8,24±4,04 %, n=16) olivat 80 160 lehmän tiloilla. Kolmanneksi korkein vasikkakuolleisuus oli 20 40 lehmän tiloilla, joissa kuolleisuus oli 7,01±5,73 % (n=501). Alle 20 lehmän tiloilla kuolleisuus oli 6,43±6,95 % (n=474). Yli 160 lehmän karjoja ei huomioitu tässä tutkimuksessa alhaisen määrän vuoksi. Karjan keskituotoksella ei tämän tutkimuksen mukaan ollut vaikutusta vasikkakuolleisuuteen (r = -0,051, p=0,081, Spearman). Keskituotoksen ollessa alle 5 500 litraa vasikkakuolleisuus oli 13,38±11,45 % (n=19). Tiloilla, joissa keskituotos on 5 500 7 500 litraa, vasikkakuolleisuus oli 6,84±7,09 % (n=108). Keskituotoksen ollessa 7 500 9 500 litraa vasikkakuolleisuus oli 7,30±6,53 % (n=616). Keskituotoksen ylittäessä 9500 litraa vasikkakuolleisuus oli 6,28 ±4,81 % (n=415). Maidon bakteerimäärillä ja vasikkakuolleisuudella on selvä yhteys (r=0,139, p<0,001, Spearman). Meijeriin lähetetyn maidon bakteerimäärän ylittäessä 7000 pmy/ml vasikkakuolleisuus oli 9,18±5,32 % (n=165). Bakteerimäärän ollessa 4501 7000 pmy/ml vasikkakuolleisuus oli 7,85±5,91 % (n=194). Tiloilla, joissa maidon bakteerimäärä oli 2501 4500 pmy/ml, vasikkakuolleisuus oli 6,62±6,12 % (n=351). Maidon bakteerimäärän laskiessa alle 2500 pmy/ml vasikkakuolleisuus oli 6,1±5,32 % (n=446). Kun tankkimaidon solumäärä kasvaa, vasikkakuolemia on enemmän (r=0,88, p=0,003, Spearman). Tiloilla, joissa maidon solumäärä ylitti 400 000 kpl/ml, vasikkakuolleisuus oli 8,86±9,04 % (n=16). Maidon solumäärän ollessa 250 000 400 000 kpl/ml vasikkakuolleisuus oli 8,48±6,99 % (n=117). Solumäärätasolla 100 000 250 000 kpl/ ml vasikkakuolleisuus oli 6,95 ±6,00 % (n=778). Tiloilla, joilla maidon solumäärä oli alle 100 000 kpl/ml, vasikkakuolleisuus oli 6,30±6,20 % (n=247). Korkea maidon solumäärä saattaa olla seurausta tilalla harjoitetusta yleisemmästä eläinten hoitokulttuurista, joka ilmenee myös korkeana vasikkakuolleisuutena.
Collections
- Julkaisut [86145]