Vaihtoehtoisten skenaarioiden kansantaloudelliset ja aluetaloudelliset vaikutukset

Abstract

Tässä tutkimuksessa arvioidaan vaihtoehtoisten MAPTEN-skenaarioiden kansantaloudellisia ja aluetaloudellisia vaikutuksia yleisen tasapainon mallin avulla. Arviot on tehty Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen dynaamisella yleisen tasapainon mallilla, VATTAGE-mallilla (Honkatukia 2009). Arvioiden perustana on käytetty kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaista talouden perusuraa, johon vaikutuksia verrataan (Honkatukia & Forsström 2008). Tarkasteltavia vaihtoehtoisia markkina- ja politiikkaskenaarioita ovat tutkimuksessa seuraavat: (i) kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen, (ii) maailmanlaajuisen talouskasvun merkittävä heikkeneminen pitkällä aikavälillä, (iii) EU:n maataloustukien ja kansallisten tukien alasajo sekä (iv) radikaali maatalouskaupan liberalisointiskenaario, jossa sekä maataloustuista että maataloustuotteiden tulleista luovutaan globaalisti. Skenaarioista ilmasto- ja lamaskenaarioiden oletukset tuodaan VATTAGE-malliin sellaisenaan. Molemmissa skenaarioissa tapahtuu varsin suuria muutoksia kansantalouden kehitykseen vaikuttavissa reunaehdoissa. Sen sijaan EU-tuen alasajo-skenaario ja vapaakauppaskenaario ovat arvioitujen GTAPmallin tuottamien, maailmanmarkkinahintoja koskevien lähtötietojen varassa. VATTAGE-mallilla tehtyjen arvioiden perusteella maatalouden kaupan liberalisoimisen ja EU-tukien poistamisen vaikutukset kansantalouteen jäisivät pieniksi verrattuna energia- ja ilmastopoliittisen toimenpidekokonaisuuden vaikutuksiin koko kansantalouden tasolla. Kun kansantuote ilmastoskenaariossa laskee vajaan prosentin ja lamaskenaariossa noin 3 4 prosenttia, on vaikutus maatalousskenaariossa vain prosentin kymmenyksien luokkaa. Alkutuotannon toimialoihin vaikutus olisi kuitenkin suuri, ja etenkin maatalouden osalta toimien alueelliset vaikutukset olisivat maatalousvaltaisissa maakunnissa suhteellisen voimakkaita. Esimerkiksi Pohjanmaan maakunnissa vaikutus alueelliseen kokonaistuotantoon olisi suhteellisen suuri ja vuonna 2020 jo yli puolen prosenttiyksikön luokkaa. Molemmissa maatalouspoliittisissa skenaarioissa maailmanmarkkinahinnat muuttuisivat, mikä heikentäisi kotimaisen alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden hintakilpailukykyä ja laskisi niiden saamia tuotannontekijäkorvauksia. Ilmasto- ja lamaskenaarioissa vaikutukset alkutuotantoon ovat välillisempiä ja johtuvat ennen kaikkea energian hinnan noususta.