Markkina- ja politiikkamuutosten vaikutus maatalouteen: osittaistasapainomalli
Lehtonen, Heikki (2010)
Lehtonen, Heikki
Julkaisusarja
MTT Raportti
Numero
7
Sivut
s. 44-62
MTT
2010
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa arvioitiin maatalouden sisäistä (rakenne)kehitystä, dynamiikkaa ja erikoistumista tuotantosuunnittain seuraavissa skenaarioissa: Maailmanlaajuisen talouskasvun merkittävä heikkeneminen pitkällä aikavälillä (CRI), kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen (CO2), EU:n ykköspilarin maataloustukien täydellinen alasajo vuodesta 2011 alkaen (EUS), ja radikaali maatalouskaupan liberalisointiskenaario, jossa sekä kaikista maataloustuista että maataloustuotteiden tulleista luovutaan globaalisti (LIB). Tutkimusmenetelmänä käytettiin MTT Taloustutkimuksen DREMFIA-sektorimallia, joka simuloi maatalouden päätuotantosuuntien kehitystä suuralueittain ja tukialueittain vuoteen 2020 2030. Mallissa on kuvattu suhteellisen tarkasti mm. maatalouden tukijärjestelmä, satotaso, peltoresurssi, eläinten erilainen rehunkäyttö alueittain. Lähtökohtana eli perusskenaariona on keväällä 2010 tiedossa olevat maatalouspoliittiset päätökset. Markkinoiden osalta lähtökohtana oli vuoden 2009 toteutunut hintataso maataloustuotteiden ja tuotantopanosten hinnoissa. Vuosina 2010 2030 hintojen oletettiin muuttuvan GTAP-mallilla simuloitujen hintojen mukaisesti. Maataloustuotteiden hinnoiksi otettiin GTAP-mallin pohjoisen EU:n hinnat, ja panosten osalta Suomen hintataso 2010 2030. Perusurassa maataloustuotteiden hintakehitys vastaa vähintään tuotantopanosten hintakehitystä, joten maataloustuotteiden tuotanto pysyy Dremfia-mallin tulosten mukaan keskimäärin vuoden 2009 tasolla vuoteen 2020 2030. Esimerkiksi maitokiintiöiden poistuminen ei johda merkittävään (yli 10 %:n) maidon hinnan alenemiseen, jos hintasuhteet muuten ovat GTAP-tasapainomallin tulosten kaltaisia, ja panosten hinnannousut toteutuvat vastaavasti nousuina maataloustuotteiden hinnoissa. Tämä pätee myös tarkasteltuihin CRI- ja CO2-skenaarioihin: nousu energian ja muiden panosten hinnoissa johtaa tuotannon vähenemiseen ja maataloustuotteiden hintojen nousuun EU:n sisämarkkinoilla. Suomessa tukijärjestelmä, paikalliset markkinat ja maatalouden rakennekehitys erityisesti maitosektorilla voivat ylläpitää tuotantomäärän säilymisen likimain entisellä tasollaan. Sen sijaan jos maatalouden CAP-tuki (ykköspilarin tuki EUS-skenaariossa) poistetaan, viljantuotannon kannattavuus romahtaa ja vilja-ala vähenee voimakkaasti. Tällöin merkittävä osa leipä- ja rehuviljasta tuodaan maahan, ja rehuviljanviljelyä ylläpidetään lannanlevitysmääräysten takia. Samalla sianlihantuotanto vähenee jopa 20 25 % ja siipikarjanlihantuotanto noin 10 %. Naudanlihantuotanto alenisi noin 15 % vaikka maidontuotanto säilyisi kansallisten tukien ansiosta entisellään EUS-skenaariossa. Tähän on syynä CAP-terveystarkastuksessa 2008 sovittujen CAP-nautaeläinpalkkioiden loppuminen ja emolehmätuotannon ja naudankasvatuksen kannattavuuden heikkeneminen. Jos maataloustuki kokonaisuudessaan poistetaan ja samalla kaikki maatalouskaupan esteet poistetaan globaalisti(LIB), maidontuotanto alenisi jopa alle 1,6 miljardin litran eli yli 30 %. Tuotanto ei kuitenkaan vähenisi AB-tukialueella läheskään samassa mitassa kuin Ctukialueella, koska AB-alueen kansallinen tuki noin 3 c/maitolitra korvautuisi maidon tuottajahinnan nousulla maitopulan ja maidon suhteellisen korkeiden tuontikustannusten vuoksi samalla kun kuluttajat preferoisivat edelleen kotimaisia maitovalmisteita. LIB-skenaario johtaisi samalla naudanlihantuotannon romahtamiseen alle 50 miljoonaan kiloon eli suhteellisesti vielä maidontuotantoa enemmän. Samoin sianja siipikarjanlihantuotanto alenisi vähän enemmän kuin EUS-skenaariossa, koska LFA-tuen ja sen kotieläinkytkennän poistuminen edelleen heikentäisi kotieläintalouden kannattavuutta. EUS-skenaario alentaisi maataloustulon alle puoleen ja LIB-skenaario johtaisi jopa negatiiviseen maataloustuloon suurella osalla viljelijöistä, jolloin tuotantoa jatkaisivat viljelijät joiden tulotaso säilyy positiivisena. Maan vuokrien tai muiden kustannusten aleneminen ei kokonaisuutena toisi ratkaisua kannattavuuskriisiin, koska esim. viljelysmaasta suurin osa on viljelijöiden omistuksessa, ja koska maatalouden tuotantokustannukset ovat joka tapauksessa selvästi suuremmat kuin markkinatuotot jo lähtötilanteessa. Tähän vaikuttaa myös se, että maatalouteen sitoutunutta pääomakantaa voidaan harvoin myydä kohtuuhinnoilla tai purkaa käytettäväksi toiseen tarkoitukseen.
Collections
- Julkaisut [86840]