Koivutisleen teho rikkakasvien torjunnassa

Abstract

Koivutisle on grillihiilen valmistukseen käytettävän pyrolyysin sivutuote. Sitä saadaan suuria määriä, Suomessa satoja tuhansia litroja vuodessa. Tisle sisältää tuhansia yhdisteitä, joista kolmannes on fenoleja. Synteettisiä fenoleja on käytetty yleisesti herbisideinä. Yksi yleisimmistä tehoaineista oli dinosebi, jonka käyttö on kielletty sen myrkyllisyyden ja ympäristöhaittojen takia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli osoittaa koivutisleen käyttökelpoisuus ja teho rikkakasvien torjunta-aineena. Osa kokeista tehtiin kasvihuoneissa, osa käytännön viljelmillä. Tulokset ovat pääosin alustavia, ja ne pitää varmentaa jatkotutkimuksilla. Alustavat tuloksemme osoittivat, että koivutisle on kosketusvaikutteinen herbisidi, joka tehoaa erityisen hyvin jauhosavikkaan, pihatähtimöön sekä muihin leveälehtisiin rikkakasveihin. Yksikin ruiskutus voi riittää, jos käsittelyt ajoitetaan oikein rikkakasvien taimettumisvaiheeseen keväällä. Tisle on kontaktivaikutteinen aine, joka ei kulkeudu kasvissa. Vain ruiskutteella peittyvät kasvinosat tuhoutuvat. Monivuotisten rikkakasvien, kuten nokkosen, torjunnassa tarvitaan useita ruiskutuksia sen mukaan, miten juurakossa riittää energiaa uusien versojen kasvuun. Yksittäisten ongelmakasvien, kuten voikukkien ja jättiputkien, torjunnassa saatiin alustava näyttö koivutisleen torjuntatehosta. Tisle sopii myös käytävien ja perennapenkkien rajausaineeksi. Laaja käytännön kenttäkoe osoitti, että marjakasvit eivät vioitu, vaikka niiden tyvet käsitellään toistuvasti koivutisleellä. Myös mansikka ja peruna kestävät suuria tislemääriä. Tisleen vaikutuksesta kasvien kasvua stimuloivana aineena saatiin selviä viitteitä. Tisleen kaupallistaminen herbisidiksi edellyttää tehoaineen ja valmisteiden EU-rekisteröintiä kasvinsuojeluaineeksi, joten siihen liittyvän dokumentaation hankinta on suuri haaste.

Birch tar oil (BTO) or birch oil distillate, is a by-product of processing birch wood in a pyrolysis process and contains numerous phenolic compounds including allylphenol, cresol and guaiacol. Prohibition of the use of effective but environmentally hazardous synthetic phenolic herbicides, such as dinoseb, opens the possibility to target alternative sources of eco-friendly herbicides. The use of BTO is a new innovation in plant protection and its effect as a herbicide has been largely unexplored. In this study we examined the effects of BTO on weeds in a green house experiment and determined the efficacy of BTO as a herbicide in the field. Our results showed that BTO acted as a contact, broad spectrum, foliar herbicide for the control of annual and perennial broadleaf weeds. We observed that BTO affected only those parts of the plant that were coated with spray solution, suggesting that the product does not translocate. The implications for BTO used as a method of weed control in organic farming systems and in horticulture is promising. However, new technology for the application of pyrolysis oils is needed before crop specific control systems can successfully be implemented into practice. In Europe, high registration costs of new plant protection products may limit the possibility to commercialise the BTO innovation in member states. On the other hand, in the USA, botanically derived oils have been registered as herbicides, and, ingredients of some plant oils have met requirements of the USDA s National Organic Farming.