Perunan kastelumenetelmien vertailu

Abstract

Kastelu kuuluu olennaisena osana ammattimaiseen perunanviljelyyn. Perinteisten tykki- ja ramppikastelun vaihtoehdoiksi ovat viime vuosina tulleet tihku- ja salaojakastelu. Näiden neljän kastelumenetelmän vaikutusta maan vesi- ja ravinnetilaan sekä perunan satoon ja laatuun verrattiin käytännön viljelyssä olevilla tiloilla vuosina 2001-2003. Perinteiset tykki- ja ramppikastelumenetelmät osoittautuivat tutkimuksessa edelleen hyviksi menetelmiksi. Ne kumpikin pitivät maan pintakerrokset kosteampina kuin muut menetelmät, mutta huuhtoivat veden mukana liikkuvia ravinteita enemmän, tykki hieman rankemmin kuin ramppi. Maan alhaisemman kaliumpitoisuuden takia myös mukuloiden kaliumpitoisuudet olivat tykkikastelussa hieman pienempiä kuin muissa menetelmissä. Salaojakastelussa altapäin tuleva vesi ei kulkeutunut maan pintaan asti, mutta menetelmä takasi muita menetelmiä tasaisemman kosteuden mukulapesän ympärillä. Tämä vähensi huomattavasti rupisuutta muihin menetelmiin verrattuna ja lisäsi siten kauppakelpoisen sadon määrää. Salaojakastelussa maan kalsiumpitoisuus oli alhainen, mikä näkyi myös mukuloiden alhaisena kalsiumpitoisuutena. Tihkukastelu ei pystynyt pitämään maata riittävän kosteana, ja penkin kosteusvaihtelut olivat rajuja; sade- tai kasteluvesi kostutti tihkukastellun penkin nopeammin kuin muissa menetelmissä, mutta penkki myös kuivui nopeammin. Tihkukastelun etuna on lannoitusmahdollisuus. Sen ansiosta peruna sai tärkeää kalsiumia enemmän kuin muissa menetelmissä. Tässä tutkimuksessa tilojen käyttämät kastelumäärät olivat kaikilla kastelumenetelmillä liian pieniä (vain kymmeniä mm) verrattuina perunan todelliseen tarpeeseen (100 200 mm). Kastelu lisäsi satoa vain 8 10 % ja tärkkelyspitoisuutta 0,2 0,4 % kastelemattomaan verrattuna. Mallon värivirheitä kastelu kuitenkin vähensi selvästi. Pienten vesimäärien takia kaikki kastelun edut eivät tulleet esille, joten todennäköisesti myös kastelumenetelmien välisiä eroja jäi tulematta esille. Kastelumenetelmiä ei voitu asettaa paremmuusjärjestykseen satotason, tärkkelyspitoisuuden, mukulakokojakauman eikä keittolaadun suhteen.

Irrigation is an elementary part of modern potato production. In addition to the traditional methods sprinkler and boom irrigation, new methods like drip irrigation and subirrigation have been introduced in recent years. The effect of these four methods on the water and nutrient status in the soil, as well as on the yield and quality of the potato crop were compared in on-farm field experiments in 2001-2003. The traditional sprinkler and irrigation boom methods produced good results. They both kept the water content of the soil surface higher than the other methods. However, they both caused greater nutrient leaching than the other methods, sprinkler method more than the irrigation boom. This diminished the potassium content of the soil, which in turn diminished the potassium content of the tubers. Concerning the subirrigation method, the irrigation water from the subsurface drains did not reach the soil surface. However, the method guaranteed steady moisture conditions around the tubers. This diminished the scab, and produced a higher marketable yield than the other methods. The calcium content of the soil was low, which resulted in lower calcium content in the tubers. Drip irrigation did not keep the soil water content at the sufficient level, and the water content varied heavily. Rain or irrigation water moistened the soil faster than in the other methods, but the water also disappeared faster. The advantage of the subirrigation method is the possibility to use liquid fertilisers including e.g. calsium. Due to this, the potato crop got more calcium than in the other methods. In this study, the amounts or irrigation water used by the farmers in every method (only tens of millimetres) did not meet the actual demand of the potato crop (100 200 mm). Irrigation increased the yield only by 8 10%, and the starch content by 0.2 0.4% compared to the non-irrigated plots. However,irrigation clearly diminished the discolouring. Due to the insufficient amount of irrigation water, not all benefits of the irrigation could be discovered. Therefore also some differences between the methods may not have been discovered. The methods could not be ranked in the order of superiority concerning the yield, starch content, tuber size, and the cooking quality.