Kotieläintalouden ylijäämäfosfori kasvintuotannossa
Ylivainio, Kari; Turtola, Eila (2009)
Ylivainio, Kari
Turtola, Eila
Julkaisusarja
Maa- ja elintarviketalous
Numero
138
Sivut
s. 65-160
MTT
2009
Tiivistelmä
Kotieläintuotannon sivutuotteena muodostuu mm. lantaa ja lihaluujauhoa. Kotieläinten sonnan ja virtsan fosforisisältö vastaa tasaisesti Suomen peltopintaalalle levitettynä noin 7,6 kg ha-1, josta 4,1 kg ha-1 on peräisin nautakarjasta ja 1,0 kg ha-1 turkiseläimistä. Lannoituskäyttöön soveltuvan lihaluujauhofosforin fosforisisältö on puolestaan 0,5 kg ha-1. Peltoviljelyssä käytetään tällä hetkellä väkilannoitefosforia noin 8 kg ha-1. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kotieläintuotannon kaikkein puutteellisimmin hyödynnettyjen fosforiylijäämien, turkiseläinlannan ja lihaluujauhon, sisältämän fosforin liukoisuus sekä käyttökelpoisuus kasveille. Laboratoriokokeissa tutkittiin sekä fosforin liukenemista suoraan itse fosforituotteista että fosforin liukoisuusmuutoksia, kun tuotteita oli levitetty maahan. Astiakokeessa ja kenttäkokeissa tutkittiin fosforin käyttökelpoisuutta kasveille maissa, jotka sisälsivät vain vähän helppoliukoista fosforia (viljavuusluokka huono ja huononlainen). Fosforin liukoisuutta ja käyttökelpoisuutta verrattiin naudan turvelannan ja superfosfaatin sisältämään fosforiin. Ketunlannan ja lihaluujauhon sisältämästä fosforista suurin osa liukeni suoraan vain happoon (65 90 %) vesiliukoisen fosforin osuuden ollessa ketunlannassa 5 28 % ja lihaluujauhossa 3 %. Naudan turvelannan fosforista oli vesiliukoista 81 %. Astiakokeissa ketunlanta- ja lihaluujauhofosforin välittömät käyttökelpoisuudet raiheinälle olivat 35 54 ja 19 %. Käyttökelpoisuus parani ajan kuluessa ja kolmen vuoden aikana ketunlanta- ja lihaluujauhofosforin käyttökelpoisuudet raiheinälle olivat 69 87 ja 63 %. Kenttäkokeissa ketunlantakompostin sisältämän fosforin välitön käyttökelpoisuus oli maalajista ja maan pH:sta riippuen 21 33 % ja pelletöidyn lannan 29 61 %. Lihaluujauhofosforin välitön käyttökelpoisuus oli enintään 18 %. Jälkivaikutukseltaan heikkoliukoiset fosforilähteet olivat kuitenkin väkilannoitefosforin veroista ja yhteensä 3 4 vuoden kenttäkokeiden aikana kompostoidun ja pelletöidyn ketunlantafosforin sekä lihaluujauhofosforin käyttökelpoisuudet olivat 55, 78 ja 32 %. Maan kalkitseminen heikensi ketunlanta- ja lihaluujauhofosforin liukenemista, mutta ei vaikuttanut naudan turvelannan tai superfosfaatin sisältämän fosforin liukoisuuteen. Naudan turvelanta oli kasveille vähintään yhtä käyttökelpoista kuin väkilannoitefosfori.
Collections
- Julkaisut [85968]