Arboretum Yltöinen geenipankkina
Juhanoja, Sirkka; Jaakkola, Eija; Nykänen, Pirkko; Vuorinen, Leena (2008)
Juhanoja, Sirkka
Jaakkola, Eija
Nykänen, Pirkko
Vuorinen, Leena
Julkaisusarja
MTT:n selvityksiä
Numero
165
Sivut
s. 28
MTT
2008
Tiivistelmä
Piikkiössä sijaitseva puulajipuisto Arboretum Yltöinen on osa MTT:n puutarhatutkimuksen toimintaa. Se perustettiin 1920-luvun lopulla koti- ja ulkomaisten lehti- ja havupuiden kokeilualueeksi ja kokoelmapaikaksi. 1990-luvulla alueelle rakennettiin polkuja ja laadittiin esitetauluja yleisöä varten. Alue on vuodesta 1994 ollut avoinna yleisölle kesäisin. Alppiruusujen kukinta-aikaan on järjestetty teemapäivä joka toinen vuosi vuodesta 1996 lähtien. Alan oppilaitokset käyttävät alueen kokoelmia opetuksessaan. Monipuolisuutensa ja suotuisan pienilmastonsa vuoksi alue soveltuu hyvin metsäympäristössä säilytettävien geenivarakasvien säilytykseen. Koko puulajipuiston pinta-ala on 25 hehtaaria, mutta suurin osa istutuksista on tehty noin 10 hehtaarin alueelle, jota esitellään myös yleisölle. Luonnonympäristönä puulajipuisto on monipuolinen ja tarjoaa soveliaan kasvupaikan monenlaisille kasviryhmille, joiden kasvupaikkavaatimukset vaihtelevat. Alkuperäinen kasvillisuus alueella on pääosin käenkaalimustikkatyypin kangasmetsää, osa on mustikka-, osa puolukkatyypin kangasta. Kosteampia kasvupaikkoja tarjoavat kaksi puronotkoa, jotka ovat lähinnä lehtokorpia. Lisäksi alueella on kaksi pientä korpimaista silmäkettä ja harvaa männikköä kasvavaa kalliota. Alueen istutuksista tehdään säännöllisesti havaintoja lähinnä viherrakentamisen tarpeita ajatellen. Puulajipuiston alkuperäisestä kasvillisuudesta erityismaininnan arvoisia ovat yli 300- vuotiaat kilpikaarnaiset männyt. Istutuksia alueelle on tehty 1920-luvun lopulta lähtien. Vanhimmat istutetut puut ovat jo kookkaita runkopuita. Tällä hetkellä alueen istutuksissa on yli 200 taksonia, jotka on pääosin istutettu useiden yksilöiden ryhminä tai pieninä metsikköinä. Merkittäviä havupuukokoelmia on pihdoista, Abies, kuusista, Picea, männyistä, Pinus, lehtikuusista, Larix ja tuijista, Thuja. Lehtipuista hyvin edustettuina ovat vaahterat, Acer, lepät, Alnus, koivut, Betula, tammet, Quercus ja Prunus-suku. Nuorimpia istutuksia ovat Pohjois-Amerikasta kerätyistä siemenistä kasvatetut vaahterat, koivut, tammet, pyökit, Fagus ja valkopyökit, Carpinus. Varsinaisen puulajipuiston tuntumassa kasvaa joitakin Suomessa harvinaisia, arvokkaita lajinsa yksilöitä, kuten kiinanpoppeli, Populus simonii, hapsuharmaaleppä, Alnus incana f. angustissima (pinnatipartita) ja kookas japaninhemlokki, Tsuga diversifolia. Paitsi koti- ja ulkomaisten puu- ja pensaslajien kasvatus- ja seurantapaikkaa Arboretum Yltöinen on tarjonnut kasvupaikan myös suomalaisten kestävien alppiruusujen jalostusaineistolle. Jalostusohjelma, jossa tavoitteena oli ilmastollisesti kestävien, kauniiden alppiruusujen aikaan saaminen, alkoi Helsingin yliopistossa 1970-luvun alussa. Siinä lähtöaineistona käytettiin mm. mustilanalppiruusua, Rhododendron brachycarpum subsp. tigerstedtii ja nukka-alppiruusua R. smirnowii, joita risteytettiin muiden lajien kanssa. Tästä jälkeläistöstä istutettiin noin 3000 tainta Yltöisten arboretumiin, jossa suurimmat pensaat ovat jo yli nelimetrisiä. Pensaista on jäljellä vielä noin 2000. Myös 1990-luvulla alkaneen keltakukkaisen alppiruusun jalostusohjelman jälkeläistöä on seurannassa Yltöisissä. Alppiruusun jalostusohjelman tuloksena saatujen marjatanalppiruusulajikkeiden yhtenä säilytyspaikkana on Arboretum Yltöinen
Collections
- Julkaisut [85632]