Luonnonkasvien ex situ -suojelu ja VACCIA-projekti

Abstract

Maailmanlaajuinen kasvistonsuojelustrategia (Global Strategy for Plant Conservation, GSPC), joka on hyväksytty osaksi Yhdistyneiden Kansakuntien luonnon monimuotoisuutta koskevaa yleissopimusta, sisältää useita konkreettisia ja aikatauluun sidottuja tavoitteita. Esimerkiksi vuoteen 2010 mennessä 60 % uhanalaisista kasvilajeista pitäisi olla ex situ - kokoelmissa ja 10 % näistä mukana ennallistamishankkeissa. Nämä tavoitteet, joihin Suomikin on sitoutunut, saavutetaan sekä kansallisten ratkaisujen että kansainvälisen yhteistyön avulla. Vaikka Suomi on monilta osin edennyt hyvin strategian tavoitteiden toteuttamisessa, on ex situ -suojelun integroiminen osaksi luonnonsuojelua jäänyt selvästi jälkeen kansainvälisestä kehityksestä. Hyötykasvien osalta etäsuojelu on edistynyt hyvin ennen kaikkea kansallisen kasvigeenivaraohjelman ansiosta. Ajatus luonnonkasvien etäsuojelusta on jo sisällytetty valmisteilla olevaan biodiversiteetin suojelun strategiaan ja toimintaohjelmaan, mutta siinäkään ei ole selkeitä toimintaohjeita etäsuojelusitoumusten toteuttamiseksi, ei myöskään nykytilanteen kartoittamiseksi. Luonnonvaraisia kasveja on Suomessa kerätty mm. Oulun ja Helsingin yliopistojen kasvitieteellisten puutarhojen kokoelmiin. Oulun puutarhan pysyviin näyttelykokoelmiin kuuluu yli 1000 kotimaisten kasvien taksonia, joista muutama kymmenen on uhanalaisia. Lisäksi siellä tehdään erityisesti uhanalaisten rantaniittylajien ex situ -suojelumenetelmien tutkimusta. Tieteellisten puutarhojen työ on perinteisesti ollut kansainvälistä ja Suomen puutarhoilla on pysyvät yhteydet noin 500 ex situ -kokoelmaan ympäri maailman. Suurimmat suomalaiset puutarhat kuuluvat tieteellisten puutarhojen globaaliin kattojärjestöön Botanic Gardens Conservation International (BGCI) sekä Helsingin puutarha EU:n rahoittamaan ENSCONET-verkostoon (European Native Seed Conservation Network). BGCI on viimeisten vuosien aikana työstänyt suojeltavien kasvien ex situ -kokoelmien perustamiseen ja ylläpitoon liittyviä perusteita ja ongelmia. Sillä on merkittävä asema maailmanlaajuisten ja alueellisten kasvilajien suojelustrategioiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. EU:n rahoittama ja Suomen LTSER-verkoston toteuttama VACCIA-projekti (Vulnerability Assessment of Ecosystem Services for Climate Change Impacts and Adaptation) sisältää osaprojektin, jonka yhtenä tavoitteena on osaltaan edistää GSPC:n Suomelle asettamien kasvilajien etäsuojeluvelvoitteiden toteutumista. Osaprojektin yksilöityjä tavoitteita ovat luonnonkasvien etäsuojelun tilannekartoitus Suomessa, kasvien etäsuojeluun osallistuvien instituutioiden välisen verkoston rakentaminen sekä laatia strategia etäsuojelun kehittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi osaksi Suomessa tehtävää luonnonsuojelutyötä. Projekti käynnistyy vuoden 2009 alussa, jolloin projektin koordinaattori aloittaa työnsä. Verkostoitumisen aikaansaamiseksi ja verkoston jäsenorganisaatioiden sitouttamiseksi järjestetään Oulussa workshop-tyyppinen aloitusseminaari maaliskuussa 2009. Seminaariin odotetaan osallistujia yliopistoista, sektoritutkimuslaitoksista sekä ympäristöhallinnosta. Aivan erityisesti toivotaan, että uusi projekti voisi hyödyntää kansallisen geenivaraohjelman toteuttajien kokemuksia onnistuneen ex situ -suojeluhankkeen läpiviemisestä.