Katsaus kasvigeenivaraohjelman 5-vuotistaipaleeseen ja tulevaisuuteen
Veteläinen, Merja (2008)
Veteläinen, Merja
Julkaisusarja
MTT:n selvityksiä
Numero
165
Sivut
s. 10-11
MTT
2008
Tiivistelmä
Suomen kansallinen kasvigeenivaraohjelma käynnistettiin vuonna 2003 tehostamaan maaja metsätalouden geenivarojen suojelua Suomessa. MTT vastaa ohjelman koordinaatiosta ja toimintaa seuraa ja kehittää maa- ja metsätalousministeriön asettama geenivaraneuvottelukunta. Kasvigeenivaraohjelman ensitehtäviin on kuulunut Suomessa kasvullisesti säilytettävien geenivarakokoelmien kartoitus. Kokoelmat on jo kartoitettu MTT:n toimipaikkojen osalta. Jatkossa selvitetään, mitä kansallisesti arvokkaita kokoelmia säilytetään esim. kasvitieteellisissä puutarhoissa, koulutiloilla ja yksityisessä omistuksessa. Tavoitteena on perustaa internet-pohjainen tietokanta, joka sisältää tiedot kaikista kansallisen kasvigeenivaraohjelman piirissä säilytettävistä kasvikannoista. Maa- ja puutarhatalouden kasvigeenivaraohjelma koordinoi ja huolehtii siitä, että perinnöllisesti arvokkaat kasvulliset kokoelmat säilytetään tulevaisuuden tarpeita varten. Säilytystä organisoivat neljä kansallista työryhmää: 1) Viherrakentamisen kasvit, 2) Hedelmät ja marjat, 3) Vihannekset, yrtit ja rohdokset sekä 4) Peltokasvit. Kokoelmia pyritään täydentämään mahdollisuuksien mukaan. Työryhmät ovat laatineet kansainvälistä kiinnostustakin herättäneet kasvilajikohtaiset ohjeistukset kasvigeenivarakokoelmien säilytystä varten. Suomen ilmastoon sopeutuneita maatalouden kasvigeenivarojen käyttöä edistetään parhaiten tuottamalla niistä tutkimustietoa, joka luo edellytykset niiden hyödyntämiselle kasvinjalostuksessa, kasvinjalostustutkimuksessa ja viljelyssä. Kasvigeenivaraohjelmaa sekä osallistuu että koordinoi meneillään olevia tutkimuksia. Nyt meneillään olevat tutkimukset koskevat (1) kasvigeenivarojen tunnistusta ja kokoelmien rationalisointia DNA-merkkien avulla, (2) säilytysmenetelmien, erityisesti kryomenetelmän, kehitystä, (3) kasvigeenivarakokoelmien geneettistä monimuotoisuutta sekä (4) niiden hyödyntämistä kasvinjalostuksessa. Kasvinjalostuksella tuotetaan oloissamme viljelyvarmoja, entistä satoisampia ja laadukkaampia lajikkeita. Ohjelman säilytystehtävä turvaa perinnöllisen muuntelun saatavuuden kasvinjalostukselle. Perinnöllisesti erilaisten lajikkeiden, kantojen ja maatiaisten viljely takaa, että puutarha- ja peltoekosysteemimme ovat monimuotoisia. Kasvigeenivaraohjelman asiantuntijat osallistuvat eri tasoilla annettavaan opetukseen, jotta Suomessa voidaan varmistaa riittävä kasvigeenivarojen monimuotoisuuden suojeluun ja kestävään käyttöön liittyvä asiantuntemus. Neuvonnalla ja tiedotuksella lisätään yleistä tietämystä ja ymmärrystä kasvigeenivarojen merkityksestä maa- ja metsätalouden menestykselliseksi harjoittamiseksi nyt ja tulevaisuudessa. Kasvigeenivaralainsäädäntö tukee geenivarojen suojelua ja kestävää käyttöä. Kasvigeenivaraohjelma osallistuu kansainvälisten sopimusten kansalliseen valmisteluun suojelun ja kestävän käytön varmistamiseksi. Tärkeitä kysymyksiä ovat mm. kasvigeenivarojen omistusoikeus ja niistä saatavien hyötyjen jako. 11 Mitkä ovat sitten ohjelman tärkeimmät tulevaisuuden haasteet? Ohjelman juhlavuotena valtion talouden säästövaatimukset ovat tuoneet mukanaan epävarmuutta sen perustehtävän eli kokoelmien suojelun ja hoidon turvaamiseen. Tälle työlle ei ohjelmaa perustettaessa osoitettu erillisvaroja, vaan niiden suojelutyön oletettiin hoituvan MTT:n eri yksiköiden perustoimintavaroin. Nyt näitä varoja on voimakkaasti supistettu, mikä on johtamassa kansallisten kokoelmien hoidon, uusimisen ja varmuussäilytyksen voimakkaaseen supistumiseen. Myös asiantuntijuuden säilyminen organisaatioissa vaarantuu. Siksi kasvigeenivaraohjelman suurimpiin haasteisiin lähivuosina kuuluu sekä suojelun resurssien että asiantuntijavoimien varmentaminen säilytystyötä tekevissä organisaatioissa. Tähän haasteeseen liittyy läheisesti myös suomalaisen suojeluverkoston laajentaminen. On tärkeää, että MTT:n lisäksi säilytystyöhön tulevat mukaan kasvitieteelliset puutarhat, maa- ja puutarhatalousalojen oppilaitokset ja yksityiset kokoelmat. Näin lisätään sekä säilytyksen varmuutta ja kasvigeenivarojen saatavuutta. Suojeluverkostoon tulisi kuulua myös kansalaistyö eli nk. perinnekasvien ja maatiaisten viljelysuojelu (engl. on farm, on garden conservation). Kasvigeenivaraohjelman tulisi myös vaikuttaa viljelykasvien luonnonvaraisten sukulaisten kasvupaikalla tapahtuvan systemaattisen säilytyksen alkamiseksi Suomessa (in situ säilytys). Kasvigeenivarojen säilytyksen perimmäinen tavoite on niiden hyödyntäminen. Juhlan posterinäyttelyn yksi otsikoista kuuluukin Paras geenivara on käytetty geenivara . Kasvigeenivaraohjelman voikin tukea tätä tavoitetta sekä kasvigeenivaratiedon saatavuutta parantamalla että tutkimuksen kautta. Kasvigeenivarat ovat väline tuoda esille suomalaisen elintarviketuotannon historiaa ja erityspiirteitä. Ymmärtämällä kasvien viljelyevoluutiota ja käyttöhistoriaa voimme kehittää suomalisille kasvigeenivaroille uusia käyttöjä sekä tuotekehityksen että kasvinjalostuksen keinoin.
Collections
- Julkaisut [85599]