Kauppapolitiikan vaihtoehtojen vaikutukset Suomen maatalouteen
Lehtonen, Heikki (2008)
Lehtonen, Heikki
Julkaisusarja
MTT:n selvityksiä
Numero
164
Sivut
17-36
MTT
2008
Tiivistelmä
Seuraavassa on arvioitu eri kauppapolitiikan vaihtoehtojen vaikutuksia Suomen maatalouden tuotannon ja tulojen säilymis- ja kehitysedellytyksiin aina vuoteen 2020. Kauppapoliittisina skenaarioina käytettiin EU:n ja USA:n ehdotuksia maataloustuotteiden tullien alentamiseksi. Näiden skenaarioiden aiheuttamia EU-tason hintasuhdevaikutuksia, siis maataloustuotteiden ja tuotantopanosten hintojen muutoksia, arvioitiin edellä käyttäen globaalia GTAP-mallia. Tässä osiossa näiden kauppapolitiikan aiheuttamien hintasuhdevaikutuksia Suomen maatalouteen arvioitiin käyttäen maatalouden eri tuotteiden tuotantoa, kysyntää ja hinnanmuodostusta kuvaavaa rekursiivis-dynaamista osittaistasapainomallia jolla voidaan arvioida myös alueellisia vaikutuksia. Tuloksina tarkasteltiin alueellisten maatalouden tuotannon ja maataloustulon muutoksia alueittain. Arvio kauppapolitiikan vaikutuksista tehtiin tiedossa olevien maatalouspolitiikan ja markkinoiden muutosten vallitessa. Olennaista on se, että mikäli kauppapolitiikka muuttuu, Suomen maatalous joutuu kohtaamaan hintasuhdemuutokset tilanteessa, jossa kansallisia tukia yksimahaisille eläimille irrotetaan tuotannosta, nautaeläinten ja maidon kansalliset tuet säilyvät tuotantosidonnaisina ja jossa peltoalasidonnaisten tukien merkitys on jatkossakin vahva. Näiden perusskenaario-oletusten päälle toteutettiin kauppapoliittiset hintasuhdeskenaariot, ts. EU:n ja USA:n ehdotuksen mukaisten tullien alentamisen vaikutukset EU-tason tuote- ja panoshintoihin. Tullien alentaminen alentaisi GTAP-mallin tulosten mukaan eniten sokerin, maitotuotteiden ja naudanlihan hintoja ja nostaisi lievästi rehuviljan hintaa EU:n sisämarkkinoilla. Tulosten mukaan maitotuotteiden hintojen aleneminen EU:ssa alentaisi maidon hintaa myös Suomessa. Erityisesti tämä hidastaisi tuotannon kasvua Pohjanmaan alueella ja syventäisi tuotannon alenemista Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Tällöin tuotannon määrä jäisi pysyvästi Suomessa runsaat 10 % vuoden 2006 tasoa alemmaksi, koska edes kansallisten tukien säilyminen ennallaan ei riittäisi pitämään laajennusinvestointeja tarpeeksi kannattavina jotta ne voisivat korvata tuotannon vähenemisen. Tarkastellut kauppapolitiikan vaihtoehdot vähentäisivät myös naudanlihantuotantoa Suomessa runsaat 10 %, pääosa vähenemisestä johtuisi maidontuotannon vähenemisestä johtuvan nautakarjan vähenemisestä, ja vain osa erikoistuneen naudanlihantuotannon vähenemisestä. Sika- ja siipikarjasektoreilla, joilla työvoimaa on tähän asti eniten korvattu pääomapanoksilla, kauppapolitiikan vaikutukset ovat vähäisiä, koska rehuviljan lievää nousua kompensoi vastaavasti pääomapanosten lievä halpeneminen ja kotimaisen rehuviljan tarjonnan vahvuus. Tehty arvio ei toisaalta ota huomioon sitä, että siipikarjanliha on tullisuojan suhteen herkkä tuote, jonka tuotanto voi EU:n alueella ja Suomessa vähentyä jos hinnaltaan edullista siipikarjanlihaa päästetään EU:n sisämarkkinoille. Maatalouden tuloihin EU:n ehdotus vaikuttaa lievemmän, vain muutaman prosentin vähennyksen kuin USA:n ehdotus, joka johtaisi Suomessa keskimäärin runsaan 10 % maataloustulon vähenemiseen. Maataloustulo alenisi eniten nauta- ja maitovaltaisilla alueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta peltoalatukien vuoksi maataloustulo alenisi tuotantoa vähemmän.
Collections
- Julkaisut [85590]