Predicting herbage mass of Phleum pratense L. pastures with a disk meter

Laidunkaudella 1991 ja 1992 tutkittiin Maatalouden tutkimuskeskuksen Karjalan tutkimusasemalla mittalautasen käyttökelpoisuutta timoteivaltaisen laidunnurmen kuiva-ainemassan määrityksessä. Käytetty mittalautanen koostui alumiinisesta lautasesta (halkaisija 30 cm), joka liikkui pystysuuntaisesti pitkin muovista mittakeppiä. Tutkimuksessa havainnoitiin mittalautasen lukemien ja nurmen massan välisen riippuvuuden luonnetta sekä miten tämä riippuvuus muuttuu kasvukauden aikana ja eri vuosina. Aineisto koostui yhteensä 696 havaintoparista. Lautasen painon vaikutusta menetelmän tarkkuuteen tutkittiin laidunkaudella 1991. Eri painoisten lautasten kasvustoon kohdistamat paineet olivat 3,5 kg/m2, 5 kg/m2 ja 6,5 kg/m2. Mittalautasen paino ei juurikaan vaikuttanut estimointiyhtälöiden tarkkuuteen. Kevein lautanen osoittautui hienokseltaan tarkimmaksi. Lineaarinen regressio kuvasi parhaiten eri muuttujien välisiä riippuvuuksia. Vaikka vuodet poikkesivat etenkin sademääriltään toisistaan, ei vuodella tai kalibraatiokerralla ollut vaikutusta parametrien arvoihin vaan aineistot voitiin yhdistää. Yhdistetyssä aineistossa 1991-1992 (kevein lautanen) nurmen kuiva-ainemassa pystyttiin arvioimaan melko tarkasti mittalautasen lukemien perusteella, parhaiten kevätkasvustossa. Estimointiyhtälöiden samankaltaisuuden vuoksi laiduntamisen jälkeiset ja odelmahavainnot voitiin yhdistää. Nurmen tiheys ja kuiva-ainepitoisuus korreloivat heikosti sadon kanssa, eivätkä ne parantaneet mittalautaslukemiin perustuvaa satomallia oleellisesti. Tutkimuksen perusteella mittalautanen oli riittävän luotettava timoteivaltaisen laidunnurmen massan kuvaajana. Kevätkasvustossa lautanen oli luotettavampi kuin laiduntamisen jälkeen tai odelmassa. Kasvusto ei saa olla lakoontunut eikä tallattu. Menetelmä vaatii lisätutkimusta eri nurmikasvilajeilla ja seosnurmissa, jotta mittalautasta voitaisiin käyttää yleisesti laiduntutkimuksissa.