Kesantojen merkitys pesimälinnustolle
Tiainen, Juha; Piha, Markus; Vepsäläinen, Ville (2007)
Tiainen, Juha
Piha, Markus
Vepsäläinen, Ville
Julkaisusarja
Maa- ja elintarviketalous
Numero
110
Sivut
s. 70-82
MTT
2007
Tiivistelmä
Tämä artikkeli on katsaus työryhmämme tutkimuksiin, joiden perusteella voidaan arvioida kesantojen merkitystä linnustolle. Lisäksi artikkelissa hyödynnetään vastaavia ulkomaisia tutkimuksia. Suomen maatalousympäristöjen maisemarakenne on muuttunut suuresti maatalouden erikoistumisen sekä tuotannon ja maankäytön tehostumisen seurauksena. Nurmien ja laitumien niukentumisen vuoksi peltolohkojen välinen kasvustovaihtelu ja viljelykierron monipuolisuus ovat vähentyneet. Tämä on vaikuttanut merkittävästi lintuyhteisön koostumukseen ja eri lajien kantojen kehitykseen. Kesannot kompensoivat näitä elinympäristömenetyksiä. Nimenomaan kesantojen merkitystä linnuille ei ole erikseen tutkittu. Tutkimusten lähestymistavat ja kysymyksenasettelut ovat poikenneet toisistaan, mutta niille on kuitenkin ollut yhteistä maisemarakenteen merkityksen analysointi. Kesannointia on harjoitettu pellonkäyttömuotona sekä itsenäisesti että osana laajempaa ruohomaiden kokonaisuutta, johon sisältyvät myös nurmet ja laitumet. Kesannoilla on osoitettu olevan merkitystä monille maatalousympäristön pesimälajeille. Hyötyviä lajeja ovat ainakin kiuru, niittykirvinen, pensastasku, töyhtöhyyppä ja isokuovi sekä mahdollisesti peltosirkku. Eri lajit tosin hyötyvät lyhyt- ja pitkäaikaisista kesannoista eri tavoin. Kesannointi lisää lintuyhteisön lajimäärää, kokonaisrunsautta ja diversiteettiä. Artikkelissa selvitetään tulosten ja osin julkaisemattomien havaintojen pohjalta myös kesantojen määrää, perustamistapaa ja hoitoa. EU-jäsenyyden aikana erilaisia kesantoja on ollut yli viidennes peltoalasta, kun mukaan luetaan muu viljelemätön peltoala. Kesantoalasta puolet koostuu lyhytaikaisista, kiertävistä CAP-kesannoista. Tilanne on ollut ilmeisen hyvä, sillä maatalousympäristön lintuyhteisön köyhtyminen näyttää pysähtyneen, vaikka jotkin lajit edelleen vähenevätkin. Luontaisesti syntyvät kesannot ovat lintujen kannalta parhaita, eikä kesantoja tulisi perustaa ainakaan siten, että kasvustoista muodostuu kovin tiheitä ja reheviä. Pitkäaikaisia kesantoja ei pitäisi erityisesti hoitaa, ja linnuille on eduksi, kun kesannoille kasvaa pensasryhmiä ja vähäalaisia pensaikkoja. Lyhytaikaisia kesantoja voidaan hoitaa niittämällä, mutta niitto tulisi tehdä vasta heinäkuun jälkeen, kun lintujen pesintäkausi on ohi.
Collections
- Julkaisut [85621]