Hyppää sisältöön
Hakuohjeet
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Henkilökunnan kirjautuminen
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskuksen julkaisut
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Luonnonvarakeskuksen julkaisut
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Petopunkit mansikkapunkin torjunnassa

Tuovinen, Tuomo; Lindqvist, Isa (2007)

 
Avaa tiedosto
met100.pdf (1.118Mt)
Lataukset 


Tuovinen, Tuomo
Lindqvist, Isa

Julkaisusarja
Maa- ja elintarviketalous

Numero
100

Sivut
s. 9-20


MTT
2007
Näytä kaikki kuvailutiedot
Tiivistelmä
Mansikkapunkki (Phytonemus pallidus) on mansikan haitallisin tuhoeläin avomaatuotannossa Suomessa. Lajin kemiallinen torjunta on vaikeaa sen piilottelevan käyttäytymisen vuoksi. Käytössä olevat mansikkapunkin torjunta- aineet metiokarbi ja abamektiini eivät ole yhtä tehokkaita kuin aikaisemmin käytetty endosulfaani. Jatkuvasti mansikkaa viljelevällä tilalla puhtaatkin taimet saastuvat ennen pitkää ennaltaehkäisevistä torjuntatoimista huolimatta. Ripsiäispetopunkin (Amblyseius cucumeris) käyttöä mansikkapunkin torjuntaan on tutkittu pitkään, ja menetelmä on ollut käytössä jo useita vuosia myös käytännön viljelmillä, etenkin luomuviljelyssä. Tässä hankkeessa selvitettiin petopunkkien käyttöä tavanomaisilla ja luonnonmukaisilla viljelyksillä. Tavoitteena oli toimivien torjuntakäytäntöjen kehittäminen, ja erityisesti biologisen torjunnan integroiminen kemiallisen torjunnan yhteyteen. Ripsiäispetopunkin lisäksi selvitettiin Neoseiulus barkeri -petopunkin käyttökelpoisuutta avomaaviljelyssä. Laji on aikaisemmin todettu tehokkaaksi torjuntaeliöksi kasvihuonemansikalla. Biologisen torjunnan kokeita tehtiin vuonna 2004 viidellä, 2005 yhdeksällä ja 2006 samoin yhdeksällä tilalla. Petopunkkeja levitettiin 10 30 kpl/taimi. Tavoitteena oli saada aikaan suotuisa torjuntavaikutus yhdellä petopunkkien levityskerralla. Mansikkapunkkien ja petopunkkien esiintymistä seurattiin lehtinäytteistä, joita otettiin ennen petopunkkien levitystä ja 2 3 kertaa levityksen jälkeen kasvukauden aikana. Tulokset osoittivat, että petopunkkien käyttö on tavanomaisessa viljelyssä mahdollista integroida torjunta-aineiden käytön yhteyteen, mikäli mansikkapunkit eivät ole ehtineet runsastua liikaa. Hyönteisten torjunta-aineiden varoajat aiheuttavat petopunkkien käytössä viiveen, jonka aikana mansikkapunkki ehtii usein lisääntyä liikaa. Tuholaistarkkailun avulla on mahdollista aikaistaa torjunta-aineiden käyttöä siten, että biologinen torjunta voidaan käynnistää aiemmin. Aloittamisajankohtaan voidaan vaikuttaa myös torjuntaainevalinnalla.
Collections
  • Julkaisut [87096]
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisutyyppitJulkaisuajatUusimmatAsiasanatSivukartta
jukuri@luke.fi | Saavutettavuusseloste | Tietosuojailmoitus