Effect of arbuscular mycorrhizas on crown rot (Phytophthora cactorum) in micropropagated strawberry plants
Vestberg, Mauritz; Palmujoki, Hanna; Parikka, Päivi; Uosukainen, Marjatta (1994)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Vestberg, Mauritz
Palmujoki, Hanna
Parikka, Päivi
Uosukainen, Marjatta
Julkaisusarja
Agricultural Science in Finland
Volyymi
3
Numero
3
Sivut
289-295
Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland Agricultural Research Centre of Finland The Scientific Agricultural Society of Finland
1994
Kuvaus
COST working group meeting on micropropagation and mycorrhiza
Tiivistelmä
Arbuskelimykorritsasienten (AM-sienten) vaikutusta mansikan tyvimätään selvitettiin alustavassa tutkimuksissa vuonna 1993. Mansikan tyvimätä, aiheuttaja Phytophthora cactorum, todettiin Suomessa virallisesti ensimmäisen kerran vuonna 1990 'Jonsok' lajikkeella. Tauti on vaikeasti torjuttavissa ja mikrolisätyt mansikan taimet on todettu rönsytaimia taudille alttiimmiksi. Arbuskelimykorritsasienet ovat yleisiä maasieniä, jotka elävät symbioosissa useimpien viljelykasvien kanssa. Näiden sienten avulla on voitu mm. vähentää eräiden Phytophthora-sienten aiheuttamia maalevintäisiä kasvitauteja, mutta AM-sienten vaikutus lehtitauteihin on ollut vähäistä. AM-sienten vaikutusta mansikan tyvimätään tutkittiin maatalouden tutkimuskeskuksen Laukaan tutkimus- ja valiotaimiaseman ja kasvinsuojelun tutkimuslaitoksen välisenä yhteistyönä. Laukaan tutkimus- ja valiotaimiasemalla tuotettiin 'Jonsok' mikrotaimia, joihin siirrostettiin kolme erilaista AMS-kantaa viisi viikkoa ennen niiden altistamista P cactorum-sienelle astia- tai kenttäkokeessa. Astiakoe toteutettiin kasvinsuojelun tutkimuslaitoksella. Mansikat tartutettiin tyvimätäsienellä kahdella eri tavalla. Ensiksi taudinaiheuttajasientä sisältäviä kasvinjätteitä sekoitettiin mansikan kasvualustaan ja toiseksi sienen viljelmästä tehtyä suspensiota tiputettiin mansikan kasvupisteen päälle. Kun taudinaiheuttaja sekoitettiin kasvualustaan, oireet jäivät hyvin vähäisiksi ja mykorritsasienet jopa hieman huononsivat taimien kuntoa. Tiputuksen seurauksena lähes 60 % taimista lakastui kahden viikon sisällä, eikä AM-sienien todettu vähentävän tautia. Kenttäkoepaikaksi valittiin Pälkäneellä sijaitseva mansikkatila, jossa vuonna 1992 esiintyi runsaasti tyvimätää. Vuonna 1993 tautioireita ei kuitenkaan juuri esiintynyt. Tilalle istutetusta kokeesta kuoli yhteensä vain kolme tainta, jotka kaikki olivat mykorritsakäsiteltyjä. AM-sienet eivät parantaneet taimien kuntoa, mutta lisäsivät hieman taimien korkeutta ja paransivat juuriston kuntoa. Toisaalta eräs mykorritsakanta selvästi vähensi sekä verson että juurten kasvua. Alustava tutkimus osoitti, että mahdollisuudet käyttää mykorritsasieniä biologisena torjuntakeinona mansikan tyvimätää vastaan ovat pienet. Tämä tulos on yhtenevä aikaisempien ulkomaisten tulosten kanssa, joiden mukaan mykorritsa saattaa jopa lisätä versotautien ankaruutta. Vaikka mansikan tyvimädän aiheuttajasieni on maassa elävä, on taudin pääasiallinen iskeytymispaikka mansikan maanpäällinen tyvi ja juuristo alkaa tuhoutua vasta mansikan taimen kuoltua. Täten iuuristoa infektoiva mykorritsasieni ei pysty torjumaan versoston kautta iskeytyvää maalevintäistä sienitautia.
Collections
- Julkaisut [87065]