Opas lihanautojen ympärivuotiseen ulkokasvatukseen

Tämä opas korvaa aikaisemmin ilmestyneen samannimisen julkaisun. Oppaaseen on pyritty kokoamaan tiiviissä muodossa tutkimus- ja kokemuspohjainen tieto lihanautojen ympärivuotisesta ulkokasvatuksesta. Nauta sopeutuu kylmään lisäämällä lämmöntuottoaan ja vähentämällä lämmönhukkaansa. Naudan kylmänkestävyys riippuu monista tekijöistä, joten sitä ei voida suoraan arvioida laskennallisten kriittisten lämpötilojen perusteella. Kylmänsietoa parantavat muun muassa ympäristön vedottomuus, hyvin kuivitettu makuualusta sekä eläimen hyvä kunto ja korkea tuotosvaihe. Nautojen ympärivuotisessa ulkokasvatuksessa erityistä huomiota on kiinnitettävä säänsuojaan, makuupaikkojen kuivitukseen, riittävään syömäkelpoisen rehun saantiin ja sulaan juomaveteen. Suomen ilmasto-olosuhteet eivät ole esteenä lihanautojen ympärivuotiselle ulkokasvatukselle. Tutkimukset osoittavat, että nauta käyttää kylmissä olosuhteissa elimistön energiavarastoja ja siten myös rehuenergiaa lämmönmuodostukseen. Energiantarpeen lisääntyminen voi vaikuttaa negatiivisesti rehuhyötysuhteeseen. Kasvatusympäristö tai sään kylmyys eivät kuitenkaan vaaranna eläinten hyvinvointia, jos sääolosuhteisiin vastataan asianmukaisilla hoitoratkaisuilla. Karjan ulkokasvatuksessa tulee myös huolehtia siitä, etteivät kaivovesi, pohjavesi tai pintavedet saastu eläinten lannan ravinteista tai ulosteperäisistä mikrobeista. Metsälaidunten kasvilajistolle oikein toteutetusta laidunnuksesta on selkeää hyötyä. Hyötyinä voidaan nähdä muun muassa lajimäärän ja monimuotoisuuden kasvu, peittävyyden pieneneminen, lahopuuston määrän lisääntyminen ja maiseman avartuminen.