Eläinten hyvinvointi ympärivuotisessa metsälaidunnuksessa

Abstract

Artikkelissa tarkastellaan, miten nautojen ympärivuotinen ulkokasvatus tulee toteuttaa, jotta se on eläinsuojelusäädösten mukaista ja jottei eläinten hyvinvointi vaarannu. Nauta sopeutuu kylmään lisäämällä lämmöntuottoaan ja vähentämällä lämmönhukkaansa. Naudan kylmänkestävyyttä ei voida suoraan arvioida laskennallisten kriittisten lämpötilojen perusteella, koska se todellisuudessa riippuu monista tekijöistä. Naudan kylmänsietoa parantavat muun muassa ympäristön vedottomuus, hyvin kuivitettu makuualusta sekä eläimen hyvä kunto ja korkea tuotosvaihe. Märkä tai ulosteen tahrima karvapeite heikentää eläimen kylmänkestävyyttä. Nautojen ympärivuotisessa ulkokasvatuksessa erityistä huomiota on kiinnitettävä säänsuojaan, makuupaikkojen kuivitukseen, riittävään syömäkelpoisen rehun saantiin ja sulaan juomaveteen. Kasvatusmuoto edellyttää huolellisesti suunniteltuja rakenne- ja laiteratkaisuja. Suomen ilmasto-olosuhteet eivät ole esteenä lihanautojen ympärivuotiselle ulkokasvatukselle. Tutkimukset osoittavat, että nauta käyttää kylmissä olosuhteissa elimistön energiavarastoja ja siten myös rehuenergiaa lämmönmuodostukseen. Energiantarpeen lisääntyminen voi vaikuttaa negatiivisesti rehuhyötysuhteeseen. Kasvatusympäristö tai ilman kylmyys ei kuitenkaan vaaranna eläinten hyvinvointia, jos sääolosuhteisiin vastataan asianmukaisilla hoitoratkaisuilla.