Teuraspainon ja ruokinnan vaikutus ruhon kaupalliseen arvoon

Abstract

Tämä tutkimus toteutettiin Suomen Lihateollisuusyhdistyksen toimeksiannosta MTT:n taloustutkimuksen hankkeen Uusien naudanlihan tuotantomenetelmien talous puitteissa 2003 2004. MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla parressa kolmivaihekasvatetut maitorotuiset sonnit teurastettiin Atria Oy:n Kuopion teurastamossa, josta lähetettiin 24 ruhon puolikasta LTK:hon leikattavaksi. Sonnit valittiin ruokinnan väkirehutason (30 70 %) ja rypsilisän (kyllä ei) sekä ruhopainon mukaan (280 380 kg). Tutkittujen ruhojen Europ-luokat ja -rasvaisuus olivat keskimääräistä heikompia. Ruhojen keskipaino oli 338,8 + 24,1 kg. Naudanruhon alkupaloista saatiin eniten suoraa luullista paistia, sitten lapaa, ulkofileeselkää, etuselkää, rintaa, kylkeä, niskaa ja kuvetta sekä vähiten sisäfilettä. Arvokkaista palalihoista saatiin eniten ulkopaistia, sitten trimmattua ulkofilettä, sisäpaistia, kulmapaistia ja paahtopaistia sekä vähiten trimmattua sisäfilettä. Näiden yhteenlaskettu osuus oli 17,6 % ruhon painosta. Nautalajitelmista saatiin eniten N2:ta, sitten N0:aa, N6:tta ja NE:tä sekä vähiten N5:ttä. Lajitelmien yhteenlaskettu osuus oli 58,8 %. Lisäksi saatiin potkalihoja (4,0 %) ja luita (19,6 %). Yksittäisistä lajitelmista saatiin eniten N2:ta (37,5 %), jota oli paljon lavassa, suorassa paistissa, kyljessä, kupeessa ja rinnassa. Tulosten mukaan keskimääräinen ruhon arvo oli 1051,78 + 78,91 euroa, minimi 887,95 ja maksimi 1209,49 euroa. Keskimääräinen ruhon kilogrammahinta oli 3,14 + 0,11 euroa/kg. Tällöin arvokkaat ulkofilee ja N0-lajitelma vaikuttivat vähemmän arvokkaan N2:n ohella merkittävästi ruhon arvoon. Vähemmän arvokkaita paloja (arvo 2,90 euroa/kg) saatiin ruhosta lähes yhdeksän kertaa enemmän kuin arvokkaimpia paloja (arvo 11,00 18,90 euroa/kg), vastaavat saannot olivat 41,6 ja 4,7 %. Tulosten mukaan ruokinnan väkirehutaso tai rypsilisä vaikuttivat hyvin vähän ruhojen Europ-luokitukseen tai saantoihin, ne eivät vaikuttaneet ruhon arvoon. Havaitut tervalihatapaukset eivät olleet saaneet rypsilisää. Kasvunopeus vaikutti ruhojen Europ-luokitukseen ja saantoihin, sekä jonkin verran ruhon arvoon, mutta vain vähän lihan laatuun. Nautojen ruhopaino vaikutti Europ-luokitukseen, saantoihin ja ruhon arvoon, muttei lihan laatuun.