Ruokohelven kalkitus- ja lannoituskokeet
Hakkola, Heikki (1998)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu Jukuriin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin/julkaisuun.
Hakkola, Heikki
Julkaisusarja
Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja A
Numero
39
Sivut
10-14
Maatalouden tutkimuskeskus
1998
Tiivistelmä
Maatalouden tutkimuskeskuksen Pohjois- Pohjanmaan tutkimusaseman toimesta Limingan Hirvinevalla käynnistettiin vuonna 1995 tutkimus, jossa selvitetään turpeen nostosta vapautuneen suon kalkitus- ja lannoitustarvetta ruokohelven viljelyssä. Vaikka turvemaan pH oli koetta perustettaessa vain 4,5, kalkitus ei merkitsevästi suurentanut ruokohelven satoa. Sen sijaan magnesiumpitoisen kalkkikivijauheen sijasta käytetty puuntuhka ja teräskuona lisäsivät ruokohelven satoa 1520 ja 1350 kg/ha. Puuntuhkalla ja teräskuonalla oli ilmeisesti muutakin kuin kalkitusvaikutusta. Etenkin puuntuhka sisältää runsaasti kasveille käyttökelpoisia ravinteita. Viljavuustutkimuksen tulkintaohjeissa turvemaalle asetettu pH-tavoite heinäkasvien viljelyssä on 5,2. Tätä voidaan pitää tavoitteena myös ruokohelven viljelyssä turvesuolla. Aloitettaessa ruokohelven viljelyä suolla, jossa ei ole ollut aiemmin kasvinviljelyä, tarvittava kalkkimäärä on 7 8 t/ha. Ensimmäisenä satovuonna ruokohelpi kasvoi turvesuon pohjalla yllättävän hyvin ilman typpilannoitusta, mikä osoittaa, että turpeesta vapautui typpeä kasvien käyttöön melko runsaasti. Maksimisatoon päästiin 60 kg typpilannoituksella. Peltoviljelyssä rehuviljan typpilannoitukseksi turvemailla riittää 60 kg/ha. Sama typpimäärä riittänee myös ruokohelven lannoitukseen käytöstä poistetulla polttoturvesuolla. Edellytyksenä kuitenkin on, että kivennäismaan päällä on riittävän paksu turvekerros ja turve on tarpeeksi maatunutta. Se, missä määrin ruokohelven kevätkorjuu vähentää fosfori- ja kaliumlannoitustarvetta, ei ole pääteltävissä yhden vuoden koetulosten perusteella. Ensimmäisenä satovuonna rehunurmien viljelyyn suositelluilla fosfori- ja kaliummäärillä saatiin suuremmat sadot kuin puolitetuilla määrillä.
Collections
- Julkaisut [86065]