Laitumen ammoniakkipäästöt

Tutkimuksen tarkoitus oli tutkia ammoniakin haihtumisen dynamiikkaa intensiivisesti laidunnetulta nurmelta ja selvittää, miten sademäärä vaikuttaa haihtumiseen. Tutkimuksessa käytettiin mikrometeorologista kammiomenetelmää, jolla on mitattu aiemmin mm. lietteen ja väkilannoitteiden ammoniakkipäästöjä. Menetelmä sopii päästöjen mittaamiseen myös pienistä päästölähteistä, joten kokeessa käytettiin aidonkokoisia sontakasoja ja virtsalaikkuja. Kokonaisuudessa oli kaksi osakoetta. Ensimmäisessä mitattiin ammoniakin haihtumista sontakasoista ja virtsalaikuista. Ensimmäisen mittausjakso kesti 5 vuorokautta ja toista jaksoa pidennettiin ensimmäisen jakson tulosten perusteella 8 vuorokauteen. Osakokeessa 2 tutkittiin sademäärän vaikutusta ammoniakin haihtumiseen virtsalaikuista. Käsittelyitä olivat 1) ei sadetusta 2) 5 + 5 mm sadetus ja 3) 20 mm sadetus. Osakokeessa 1 koko laitumelle sonnan ja virtsan peittoprosenttien (4 % ja 17 %) perusteella laskettu ammoniakin haihdunta oli 16,1 kg NH3-N ha-1. Noin 96 % haihtuneesta kokonaismäärästä oli peräisin virtsalaikuista. Osakokeessa 2 koko laitumen virtsalaikuista laskettu haihdunta oli sadetus 0 mm käsittelystä 6,9 kg NH3-N ha-1, 5+5 mm sadetuskäsittelystä 3,0 kg NH3-N ha-1 ja 20 mm sadetuskäsittelystä 1,7 kg NH3-N ha-1. Kokeissa saadut tulokset ammoniakin haihdunnasta ovat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Tulosten mukaan kummassakin osakokeessa yli 80 % haihdunnasta tapahtui ensimmäisten 48 tunnin aikana kokeen alusta. Haihdunnassa havaittiin selkeä vuorokausirytmi niin, että öisin haihdunta oli lähes olematonta ja iltapäivisin suurinta. Kun sademäärä kasvoi, ammoniakkia haihtui merkittävästi vähemmän. Eniten ammoniakin haihtumiseen vaikuttivat maan lämpötila ja kosteus. Haihdunta oli suurimmillaan, kun maa oli kuiva ja lämmin. Menetelmä näytti soveltuvan ammoniakin haihtumisen mittaamiseen tämän tyyppisessä kokeessa. Suomen laidunala on noin 110 000 ha. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella laitumilta haihtuu vuosittain 710 1570 t NH3-N v-1. Määrä vastaa ainoastaan 2,3 5 % koko maan maataloudesta tulevaa vuosittaista ammoniakkipäästöä, joten tulosten perusteella laidunten merkitys ammoniakkipäästölähteenä Suomessa on pieni.